Huokoseläimet
Huokoseläimet (Foraminifera) on suuri Rhizaria-kuntaan kuuluvien yksisoluisten eliöiden luokka, jota luonnehtivat verkkomaiset valejalat. Huokoseläimet muodostavat tyypillisesti ympärilleen kovan kuoren, joka koostuu kalsiumkarbonaatista tai yhteenliimautuneista sedimenttihiukkasista. Kuori voi muodostaa yhden ontelon tai jakautua moniin lokeroihin, joiden sisällä solu elää. Valejalat voivat tulla kuoren ulkopuolelle yhdestä aukosta tai useista pienistä kuoren pinnalla olevista huokosista. Huokoseläimet käyttävät valejalkoja liikkumiseen, kiinnittymiseen ja ravintohiukkasten pyydystämiseen. Joillakin lajeilla on soluissaan endosymbionttisia yksisoluisia leviä, joiden ansiosta ne kykenevät yhteyttämään. Jotkut puolestaan kykenevät ottamaan ravinnoksi sulattamiltaan leviltä viherhiukkaset soluunsa, jossa ne jatkavat yhteyttämistä jonkin aikaa (kleptoplastidit eli "varastetut" viherhiukkaset).
| Huokoseläimet | |
|---|---|
 Ammonia tepida -huokoseläin. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Rhizaria |
| Kaari: | Retaria |
| Luokka: |
Huokoseläimet Foraminifera d'Orbigny, 1826 |
| Lahkoja | |
|
|
| Katso myös | |
Useimmat huokoseläimet ovat alle puolen millimetrin mittaisia, mutta suurimmat lajit jopa toista kymmentä senttiä.
Suurin osa huokoseläimistä elää merivedessä, ja erityisesti niitä tavataan rantojen meiofaunassa eli hiekan ja sedimentin seassa. Niitä elää myös plankitisina.
Huokoseläinten kovat kuoret säilyvät hyvin fossiileina. Niitä on löydetty jo kambrikautisista kerrostumista. Fossiilisista huokoseläimistä tehtyihin päätelmiin perustuu suuri osa muinaisista ilmasto-oloista saatua tietoa. Ne ovat hyviä johtofossiileita, ja niiden perusteella määritellään muun muassa stratigrafisista kerrostumista muun muassa niiden edustama meren syvyys.
Aiheesta muualla
muokkaa- Foraminifera Tietoa ja kuvia huokoseläimistä (Lontoon yliopisto) (englanniksi)