Stratigrafia

geologisten muodostumien ajoittaminen

Stratigrafia (latinan sanoista stratum, "kerros" ja graphia, "tutkimusala") on geologisten muodostumien ajoittamista sekä toistensa suhteen että absoluuttisesti. Ajoittamisen avulla pyritään saamaan kokonaiskuva planeetan kiinteän kuoren muuttumisesta ajan kuluessa ja edelleen ymmärtämään kuorta muokanneita prosesseja.[1]

Eroosion paljastamia maaperän kerroksia Saltassa (Argentiina).
Geologi tutkii porausnäytettä

Stratigrafiassa pyritään havaitsemaan planeetan kuoren eri yksiköt (esim. meteoriittikraatterit, vulkaaniset purkausjäljet, tektoniikka) ja huomioimaan niiden päällekkäisyydet: vanhempi muodostuma on jäänyt samalla alueella sattuneen uudemman muokkauksen alle. Pintaa muokkaavat tapahtumat voivat olla toisistaan riippuvaisia (tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, esimerkiksi suuri kraateritörmäys, joka aiheuttaa sekundäärisiä törmäyksiä sekä vulkaanista toimintaa törmäysaltaaseen) tai riippumattomia, jolloin eri prosessit voivat vaikuttaa samanaikaisesti (esim. planeetan vulkaaninen toiminta ja samaan aikaan tapahtunut meteoritörmäys).[1]

Stratigrafiaa hyödynnetään myös arkeologiassa, missä sillä tarkoitetaan kulttuurikerroksessa erottuvien maakerrosten ja rakennusjäännösten keskinäistä järjestystä ja suhdetta toisiinsa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Jouko Raitala: Kuun stratigrafia Oulun yliopisto, Fysiikan laitos. Arkistoitu 12.5.2007. Viitattu 2.12.2009.
  2. Marianna Niukkanen, Markku Heikkinen: Kulttuurikerros ja stratigrafia Kurkistuksia Helsingin kujille. Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 11.9.2010. Viitattu 2.12.2009.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.