Hurrikaani Katrina
Hurrikaani Katrina oli vuoden 2005 kahdestoista nimetty trooppinen myrsky Atlantin hurrikaanikaudella, ja tuon kauden viides trooppinen hirmumyrsky. Saffirin–Simpsonin hurrikaaniasteikolla se luokiteltiin korkeimmalle tasolle viisi. Se oli suurimmat taloudelliset vahingot aiheuttanut ja yksi eniten ihmisuhreja vaatineista hurrikaaneista Yhdysvaltain historiassa.[1][2][3] Katrina oli Atlantilla mitatuista hurrikaaneista kaikkien aikojen kuudenneksi voimakkain.
| Katrina | |
|---|---|
 Hurrikaani Katrina lähestymässä Yhdysvaltain rannikkoa Meksikonlahdella 28. elokuuta |
|
| Nimettiin: | 24.8. |
| Rantautui: |
26.8. (Florida) 29.8. (Louisiana) |
| Laantui: | 30.8. |
| Alin paine: | 902 |
| Kovin tuuli: | 78 m/s (1 min) |
| Kuolleita: | 1 245 – 1 833 |
| Tuhot: | 108 mrd. USD |
 Katrinan reitti ja voimakkuus Reittikartan pallot on väritetty Saffirin–Simpsonin asteikon mukaan. 012345 |
|
| Aiheesta muualla | |
Katrina voimistui matalapaineesta hurrikaaniksi 24. elokuuta ja iski seuraavana päivänä maihin Kaakkois-Floridassa kategorian 1 hurrikaanina Saffirin–Simpsonin hurrikaaniasteikolla. Heikennyttyään tilapäisesti trooppiseksi myrskyksi se voimistui nopeasti Meksikonlahdella ylimpään luokitukseen, kategorian 5 hurrikaaniksi tuulten puhaltaessa 78 m/s (280 km/h). Maanantaiaamuna 29. elokuuta myrsky heikkeni nelosluokan myrskyksi ja iski maihin heikennyttyään edelleen kolmosluokan myrskyksi Louisianan osavaltiossa tuulten puhaltaessa 56 m/s (200 km/h).
New Orleansin kaupunki evakuoitiin, koska suurin osa kaupungista sijaitsee merenpinnan alapuolella. Kaupunkia suojaavat neljä metriä korkeat tulvapadot eivät riittäneet vaan lähes 80 % kaupungista jäi veden alle. Tuhot New Orleansissa ja lähikaupungeissa arvioitiin 108 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisiksi.[4]
Aluksi uhrien määräksi pelättiin jopa yli 10 000, mutta vahvistettuja kuolleita oli lopulta 1 833.[3]
Louisianaan lähetettiin 5 000 miehen vahvuinen kansalliskaartin joukko-osasto ja myöhemmin kymmeniä tuhansia armeijan ja laivaston sotilaita turvaamaan järjestystä.
Viranomaisten kriisinhallintaa arvosteltiin laajalti Yhdysvalloissa. Avun toimittaminen perille oli hidasta ja ryöstelijöitä ei saatu kuriin. Viranomaiset selittivät puutteita katastrofin ennennäkemättömällä laajuudella ja hirmumyrskyn ja tulvien aiheuttamien vahinkojen yhtäaikaisuudella.
Hurrikaanin kehitys ja eteneminen
muokkaaHurrikaani Katrina kehittyi trooppisesta matalapaineesta, joka muodostui 23. elokuuta Bahamalla. Kaksi päivää myöhemmin siitä tuli virallisesti hurrikaani.[5] Se oli Saffirin–Simpsonin asteikolla luokan 1 hurrikaani, kun se iski maihin Floridassa Miamin ja Fort Lauderdalen välissä. Sen tuulet puhalsivat 120–150 kilometriä tunnissa.[6]
Katrina oli Floridan niemimaalla alle kahdeksan tunnin ajan ja aiheutti paikoin jopa 1300 millimetrin sadannan.[6] Hurrikaanit tarvitsevat lämmintä merivettä säilyttääkseen energiansa, ja Katrina heikkeni Floridan yllä trooppiseksi myrskyksi. Se alkoi kuitenkin voimistua uudelleen, kun se siirtyi maalta Meksikonlahdelle.[5]
Katrina oli 27. elokuuta voimistunut luokan 3 hurrikaaniksi, ja sen tuulet puhalsivat jopa 185 kilometriä tunnissa. Suurimmillaan se käytännössä käsitti koko Meksikonlahden. Katrina kehittyi edelleen, ja 28. elokuuta se oli jo voimakkaimpia myrskyjä Atlantin historiassa.[6] Se saavutti korkeimman kategorian 5 tason, ja sen huipputuulet puhalsivat noin 280 kilometriä tunnissa. Ennen rantautumistaan Katrina hieman laantui.[7]
Katrina rantautui aamulla 29. elokuuta, jolloin se oli kategorian 4 hurrikaani. Maihin se osui Plaqueminesin piirikunnassa, 70 kilometriä New Orleansista kaakkoon.[6] Tuolloin Louisianan kaakkoisosassa mitattiin tuulia, jotka puhalsivat 225 kilometriä tunnissa. New Orleansissa tuulen nopeus ylsi 160 kilometriin tunnissa. Rantautuessa myrskyn silmän ilmanpaine oli 920 millibaaria, kolmanneksi matalin Yhdysvaltoihin iskeneistä hirmumyrskyistä.[7]
Katrina jatkoi matkaansa koilliseen ja ylitti seuraavaksi Mississippilahden. Toisen kerran Katrina rantautui myöhemmin saman aamun aikana lähellä Pearl Riverin suuta.[6] Tuulen nopeus oli noin 200 kilometriä tunnissa. Mobilessa nopeudeksi mitattiin puuskissa noin 130 kilometriä tunnissa ja Biloxissa noin 145 kilometriä tunnissa.[7] Katrina nostatti myös kahdeksan metriä korkean myrskyvuoksen, joka iski Gulfportiin ja Biloxiin.[6]
30. elokuuta myrsky oli edennyt pitkälle sisämaahan ja heikentynyt trooppiseksi matalapaineeksi.
Varautuminen
muokkaa
Katrina osoittautui vaikeasti ennustettavaksi, sillä eri mallit ennustivat myrskylle hyvin erilaisia reittejä ja voimakkuuksia. Viimeiset ennusteet olivat kuitenkin oikeassa ja Katrina iski niiden mukaisesti lähelle New Orleansin kaupunkia Louisianan osavaltiossa Yhdysvalloissa hyvin voimakkaana hurrikaanina. Koska kaupunki sijaitsee keskimäärin kaksi metriä merenpinnan alapuolella, ja se on rakennettu rämeiden päälle, tulvien alueella pelättiin muodostuvan katastrofaalisiksi. Hurrikaanin ennustettiin nostavan veden pinnan kahdeksan metriä normaalia korkeammaksi ja oli pelättävissä, että myrskyn aiheuttamat aallot ylittävät kaupunkia suojaavien rantavallien runsaan neljän metrin korkeuden.
New Orleansin kaupunkiin ja muutamiin muihin Louisianan, Mississippin ja Alabaman osavaltioiden osiin annettiin evakuointimääräys. New Orleansin pormestari Ray Nagin määräsi sunnuntaina 28. elokuuta koko kaupungin (1,4 miljoonaa asukasta) evakuoitavaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta Yhdysvaltojen historiassa, kun koko kaupunki määrättiin evakuoitavaksi. Kehotuksesta huolimatta monet jättivät evakuointimääräyksen noudattamatta olettaen, että kun he ovat ennenkin pärjänneet myrskyn kourissa, niin miksi eivät nytkin – tuhoisin seurauksin. Myöskään monet autottomat, esimerkiksi turistit ja köyhät, eivät voineet noudattaa määräystä, sillä evakuointi perustui pitkälti omien henkilöautojen käyttöön. Kaupunkiin jäi siten useita kymmeniä tuhansia ihmisiä, joita varten perustettiin paikallisia suojia. Niistä suurin oli Louisiana Superdome -stadion, josta haki suojaa noin 10 000 ihmistä Katrinan iskiessä.
Vaikutukset
muokkaa
Uhrit
muokkaaHurrikaani Katrinan aiheutti yli tuhat kuolonuhria, mutta tarkkaa arvio vaihtelee 1 245 ja 1 833 kuoleman välillä. Yhdysvaltain kansallisen hurrikaanikeskuksen NHC:n mukaan Katrina aiheutti suoraan tai välillisesti 1 833 ihmisen kuoleman. Näistä 1 577 kuoli Louisianassa, 238 Mississippissä, 14 Floridassa sekä 2 Georgiassa ja Alabamassa. Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMA puolestaan on arvioinut kuolleiden määrän olevan lähes 1 300.[8]
Kuolemista suurin osa syntyi todennäköisesti Katrinan suorista vaikutuksista sekä Louisianaan ja Mississiippiin iskeneiden myrskyvuoksen seurauksena. Kaikki uhrilukuun lasketut eivät välttämättä kuolleet Katrinan vaikutuksesta. New Orleansin alueelle tuhot osuivat pahiten, mikä johtui sinne iskeneistä valtavista tulvista. Floridassa kolme jäi kaatuneiden puiden alle ja kolme hukkui tulvaveteen. Alabaman kuolonuhrit puolestaan olivat seurausta auto-onnettomuudesta eivätkä välttämättä liittyneet Katrinaan.[9]
Koska kuolonuhrien määrää on vaikea arvioida, hurrikaaneja on vaikea tarkasti verrata. Galvestonin vuoden 1900 hurrikaania pidetään kuitenkin Yhdysvaltain historian eniten tappaneena hirmumyrskynä. Sen seurauksena kuoli ainakin 8 000 ihmistä. Okeechobeen vuoden 1928 hurrikaani puolestaan aiheutti Floridassa yli 2 500 kuolouhria. Vuonna 1893 puolestaan sekä Sea Islandsin että Cheniere Caminadan hurrikaanit tappoivat noin 2 000 ihmistä. Katrina oli siis todennäköisesti Yhdysvaltain mannermaan viidenneksi eniten kuolonuhreja aiheuttanut hirmumyrsky ja pahin 77 vuoteen.[9]
Vaikutukset New Orleansissa
muokkaa
Kun Katrina oli ohittanut New Orleansin kaupungin ja pahimman luultiin olevan jo ohi, alkoi suurin osa kaupungista tulvia osan reunavalleista petettyä. Ensimmäiset yritykset paikata reunavallit epäonnistuivat. Lisäksi yli miljoona ihmistä jäi alueella ilman sähköjä, ja puhtaasta juomavedestä ja elintarvikkeista tuli puutetta. Sairaaloista puuttui perustarpeita, kuten antibiootteja, happea ja insuliinia. Kun vielä useita päiviä katastrofin jälkeen kymmenet tuhannet ihmiset odottivat apua, alkoi Yhdysvalloissa esiintyä suurta tyytymättömyyttä viranomaisten tapaan hoitaa kriisiä. Esimerkiksi surkeisiin oloihin Louisiana Superdome -stadionille ahtautuneista ihmisistä viimeiset saatiin evakuoiduksi vasta perjantaina 2. syyskuuta.
New Orleansin kaduilla vellova vesi uhkasi myös aiheuttaa kaupunkiin tautiepidemioita. Tauteja levittävät paitsi mätänevät ruuat ja ulosteet myös vesistöissä viihtyvät hyttyset. Siten viranomaiset ryhtyivät pakkoevakuoimaan viimeisiä kaupunkiin jääneitä ihmisiä. New Orleansin pumppaaminen päästiin aloittamaan tiistaina 6. syyskuuta, eikä siihen ehkä mennytkään useita kuukausia, kuten ensin arvioitiin.
New Orleansissa tapahtui myös jonkin verran ryöstelyä, mutta suurin osa ryösti jokapäivisiä tarvikkeita, kuten ruokaa, vettä, vaippoja ja lääkkeitä. New Orleansissa alkoi kuitenkin levitä huhuja huomattavasti laajemmista levottomuuksista. Huhujen on myöhemmin todettu olleen liioiteltuja, ja ne vaikeuttivat myös pelastustöitä, kun esimerkiksi linja-autonkuljettajat eivät uskaltaneet lähteä hakemaan avuntarpeessa olleita. Paikalliset perustivat myös kodinturvajoukkoja ryöstelyiden pelossa.[10]
Öljyteollisuus
muokkaaKatrina keskeytti öljyn tuotannon yli 90-prosenttisesti sekä öljyn tuonnin ja jalostuksen Meksikonlahden alueella. Kymmenesosa Yhdysvaltojen kuluttamasta raakaöljystä ja miltei puolet maassa tuotetusta bensiinistä tulee rannikon osavaltioiden jalostamoista. Lisäksi 24 prosenttia maakaasusta porataan alueelta tai tuodaan sen kautta. Yhdysvaltain strateginen polttoainevarasto on sijoitettu rannikolle alueelle. Hurrikaani kiihdytti vuoden 2005 energiakriisiä.
Myrskyn vuoksi useita öljynporauslauttoja evakuoitiin Meksikonlahdella, ja jopa 20 porauslautan ilmoitetaan olevan kateissa tai muuten vaurioituneita.
Jälleenrakennus
muokkaaAineellisten tuhojen on arvioitu nousevan ennätyksellisen korkeiksi, jopa yli 200 miljardin Yhdysvaltain dollarin. Lennettyään tuhoalueen yli pian Katrinan jälkeen silloinen Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sanoi, että jälleenrakennus tulee kestämään vuosia.
Jälleenrakennuksia on myöhemmin kritisoitu voimakkaasti. Globalisaatiokriitikko Naomi Klein on syyttänyt George W. Bushia julkisten varojen tuhlaamisesta kalliisiin yksityisiin yrityksiin, jotka hoitivat työnsä useiden aliurakoitsijoiden kautta. Lisäksi jälleenrakentajia on syytetty muun muassa laittoman työvoiman käytöstä; kansalaisjärjestö Advacement Projectin mukaan jopa 60 % yritysten käyttämistä ulkomaalaisista työntekijöistä sai joko sovittua vähemmän palkkaa tai ei palkkaa lainkaan.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ Katrina victims rebuilding lives 28.8.2009. Chicago Tribune. Arkistoitu 31.8.2009. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Hurricanes Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Tropical Cyclone Report: Hurricane Katrina: 23-30 August 2005 (PDF) 20.12.2005 (päivitetty 10.8.2006). National Hurricane Center. Viitattu 8.8.2012. (englanniksi)
- ↑ The deadliest, costliest, and most intense United States tropical cyclones from 1851 to 2010 (and other frequently requested hurricane facts) (pdf) 08/2011. National Hurricane Center. Viitattu 8.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Sarah Gibbens: Hurricane Katrina, explained National Geographic. 16.1.2019. National Geographic Society. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Hurricane Katrina Encyclopedia Britannica. 8.9.2021. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Hurricane Katrina Weather.gov. National Weather Service. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Kathryn Reid: 2005 Hurricane Katrina: Facts, FAQs, and how to help 25.11.2019. World Vision, Inc. Viitattu 1.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Richard D. Knabb & Jamie R. Rhome & Daniel P. Brown: Tropical Cyclone Report: Hurricane Katrina (PDF) 14.9.2011. National Hurricane Center. Viitattu 1.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Mark Guarino: Misleading reports of lawlessness after Katrina worsened crisis, officials say The Guardian. 16.8.2015. Guardian News & Media Limited. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Klein, Naomi: Tuhokapitalismin nousu, s. 469–513. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33866-7