Hippokamppi

Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Katso myös täsmennyssivu

Hippokamppi (m.kreik. ἵπποκαμπος, hippokampos, sanoista ἵππος, ”hevonen” ja κάμπος, ”hirviö”) on foinikialaisessa,[1] kreikkalaisessa ja etruskilaisessa mytologiassa esiintyvä olento. Tarun mukaan hippokampilla oli hevosen eturuumis ja kiemurteleva, suomuinen takaruumis, joka joissain kuvauksissa päättyi kalan pyrstöön. Korvat olivat usein kaarevat ja pitkät, ja ne saatettiin myös tulkita sarviksi.

Hippokamppi kuvattuna capualaiseen amforaan. Kuudes vuosisata eaa.

Hippokamppeja maalattiin koristeiksi maljakoihin ja ne olivat merenjumala Poseidonin vaunujen vetäjiä. Myös profeetta Joonan niellyt suuri kala kuvattiin ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana toisinaan hippokampiksi.

Merihevosten suku (Hippocampus) on saanut tieteellisen nimensä hippokampin mukaan.[2] Ilmeisesti sitä kautta juontuu myös keskiaivojen anatomisen osan hippokampuksen eli "aivoturson" nimi.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Coins minted at Tyre show the patron god Melqart riding on a winged hippocamp: see the fourth century BCE Yizre'el Valley silver hoard
  2. Cox, Steve: Luonnon mestariteokset, s. 115. Suomentanut Sevelius, Ilona & Vihonen, Inkaliisa. Helsinki: Valitut palat, 1996. ISBN 951-584-189-5.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hippokamppi.