Hillosensalmi

kylä Kouvolan kaupungissa

Hillosensalmi on kylä Kouvolan Valkealassa, Vekaranjärven kaupunginosassa. Kylä on saanut nimensä Vuohijärven ja Repoveden yhdistävästä Hillosensaaren salmesta, jonka ylittävät Savon rata sekä seututie 368. Hillosensalmella on rautatieasema, jolla ei kuitenkaan enää ole henkilöliikennettä. Kesäaikaan asemalla toimii kahvila.[1] Hillosensalmen asujaimisto koostuu nykyään pääosin loma-asukkaista.lähde? Vuoteen 2008 asti Hillosensalmi kuului Valkealan kuntaan.

Hillosensalmi.

Hillosensalmi kuuluu Kouvolan kaupungin pienalueeseen nimeltä Repovesi-Hillosensalmi, joka kattaa Repoveden kansallispuiston, Repoveden, Hillosensalmen kylän ja osan Vuohijärveä. Pienalueen alueen kattavalla Hillosensalmen postinumeroalueella (47910 Hillosensalmi) on vain 29 asukasta.[2]

HistoriaMuokkaa

Hillosensalmen historia on sotainen. Seudulla on kulkenut Ruotsin ja Venäjän välinen raja, ja paikalla on käyty useita taisteluja, joissa kylä on myös poltettu useasti.lähde? Raja-alueeksi se tuli hattujen sodan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743.

1900-luvun alussa Hillosensalmen Sahaniemeen perustettiin höyrysaha. Vuoden 1918 sisällissodan aikana aseman ympäristössä käytiin Hillosensalmen taistelu. Siinä valkoisten tarkoituksena oli hyökätä Mouhua puolustaneiden yli tuhannen miehen vahvuisten Kotkan ja Kymintehtaan punakaartien selustaan Hillosensalmelle ja näin saartaa heidät. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelman mukaan, sillä kuormasto ja lääkintäosasto jäivät tulitaistelun puhjettua asemiinsa, eikä suunniteltua radan rikkomista Hillosensalmen aseman eteläpuolella voitu tehdä. Punaiset saivat apujoukkoja rautatitse. Hillosensalmen retken kokonaistappiot valkoisilla olivat 20 kaatunutta ja 17 haavoittunutta. Punaisten asemia ei enää yritetty vallata ennen kuin he vetäytyivät sodan viimeisinä viikkoina. [3][4]

LähteetMuokkaa

  1. Hillosensalmen asema Mäntyharju–Repovesi. Viitattu 28.7.2017.
  2. Paavo - Tilastokeskus
  3. Hillosensalmi Web Archive: Voikosken Nuorisoseura. Viitattu 11.10.2020.
  4. Repoveden historia Luontoon.fi. Viitattu 28.7.2017.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.