Herttavuorenkilpi

putkilokasvilaji

Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) on Itä-Aasiasta kotoisin oleva vuorenkilpien suvun laji.[1]

Herttavuorenkilpi
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Rikkokasvit Saxifragaceae
Suku: Vuorenkilvet Bergenia
Laji: cordifolia
Kaksiosainen nimi

Bergenia cordifolia
(Haw.) Sternb.

Katso myös

  Herttavuorenkilpi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Herttavuorenkilpi kasvattaa juurakkomaisesta varresta ainavihantia nahkeita lehtiä, joiden lavat ovat muodoltaan lajille tunnuksellisesti pyöreästä leveänpuikeaan, tyveltään herttamaisia. Lehdetön kukintovana kasvaa 10–40 cm korkeaksi. Viuhkokukinnossa on runsaasti violettiteriöisiä kukkia. Kukkapohjus on leveän, pyöreän maljamainen. Terälehdet ovat enemmän pyöreän muotoisia, selvästi toisiaan peittäviä. Heteet ovat tavallisesti noin samanpituisia kuin emin vartalo. Kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kaksiosainen kota.[1]

Kasvupaikka, elinympäristö ja levinneisyys

muokkaa

Pihoilla, puutarhoissa ja puistoissa. Joskus tavataan villiintyneinä joutomailta tai vastaavilta.[1][2]

Käyttö

muokkaa

Herttavuorenkilpeä käytetään koristekasvina.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto, Arto, Lampinen, Raino, Piirainen, Mikko, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno, Uotila, Pertti & Väre, Henry. 2005. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21:53.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Luontoportti: Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) luontoportti.com. Viitattu 16.12.2017.
  2. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Herttavuorenkilven (Bergenia cordifolia) levinneisyys Suomessa Viitattu 16.12.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.