Herran enkeli

Herran enkeli (מַלְאַךְ יְהוָה malakh[1] YHWH "Jahven sanansaattaja") esiintyy toistuvasti heprealaisessa Raamatussa (Vanhassa Testamentissa) Jumalan (Jahven) puolesta.

Herran enkeli ilmestyy Hagarille erämaassa, Nicolas Colombelin kuvaamana (1644-1717)

Termi malakh YHWH, joka esiintyy 65 kertaa heprealaisen Raamatun tekstissä, voidaan kääntää englanniksi joko "the angel of the Lord" tai "an angel of the Lord". The King James Version -raamatunkäännös yleensä kääntää sen "the angel of the LORD"; harvemmin "an angel of the LORD".[2] Septuaginta (LXX) -raamatunkäännös käyttää joskus ἄγγελος Κυρίου (an angel of the Lord), joskus ὁ ἄγγελος Κυρίου (the angel of the Lord): 1. Mooseksen kirjan jakeissa 16:7–11 se antaa ensin muodon ilman kreikan artikkelia, artikkelin kanssa (ehkä anaforinen,lähde? tarkoittaen "edellä mainittu enkeli/sanansaattaja") kaikki myöhemmät maininnat.[3]

Myös Uusi Testamentti käyttää termiä "Herran enkeli" (ἄγγελος Κυρίου) useita kertoja, kerran (Luuk 1:11–19) tunnistettuna Gabrieliksi.

Tähän läheisesti liittyvä termi on "Jumalan enkeli" (mal'akh 'Elohim), joka mainittiin 12 kertaa (joista kaksi kertaa monikossa).

Heprealainen RaamattuMuokkaa

Jahven enkeliMuokkaa

Esimerkkejä heprean termin מַלְאַךְ יְהוָה käytöstä löytyy seuraavista jakeista:

  • 1. Mooseksen kirjan jakeet 16:7–14. Herran enkeli ilmestyy Hagarille. Enkeli puhuu ensimmäisessä persoonassa, ja jakeessa 13 Hagar kutsui Herraa nimellä El-Roi, 'Jumala joka minut näkee'.
  • 1. Mooseksen kirjan jakeet 22:11–15. Herran enkeli ilmestyy Abrahamille ja viittaa Jumalaan ensimmäisessä persoonassa.
  • 2. Mooseksen kirjan jakeet 3:2–4. Herran enkeli ilmestyy Moosekselle liekissä (jae 2), ja Jumala puhuu Moosekselle liekistä (jae 4).
  • 4. Mooseksen kirjan jakeet 22:22–38. Herran enkeli tapaa profeetta Bileamin tiellä. Jakeessa 38 Bileam tunnistaa enkelin, joka puhui hänelle kuin tuoden Jumalan sanan.
  • Tuomarien kirjan jakeet 2:1–3. Herran enkeli ilmestyy Israelille.
  • Tuomarien kirjan jakeet 6:11–23. Herran enkeli ilmestyy Gideonille, ja jakeessa 22 Gideon pelkää henkensä puolesta, koska hän on nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin.
  • Tuomarien kirjan jakeet 13:3–22. Herran enkeli ilmestyy Manoahille ja hänen vaimolleen ja  jakeessa 16 erottaa itsensä Jumalasta ("Ja Herran enkeli vastasi Manoahille, [ ... ] jos tahdot, voit valmistaa polttouhrin ja uhrata sen Herralle. Manoah ei tiennyt, että mies oli Herran enkeli.")
  • Sakarjan kirjan jae 1:12. Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta." .
  • Sakarjan kirjan jae 3:4. Enkeli ottaa pois synnin ylipappi Joosualta.

Kreikankielinen käännös Vanhasta testamentista, joka tunnetaan nimellä Septuaginta[4] kääntää heprean lauseen מַלְאַךְ יְהוָה kuin ἄγγελος Κυρίου, "angel of the Lord" tai ὁ ἄγγελος Κυρίου, "the angel of the Lord". On ajateltu, että Septuaginta-ramaatunkäännöksessä niin on tehty vapaasti: "Koska heprean idiomi ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin 'Jumalan enkeli', Septuaginta kääntää sen artikkelin kanssa tai ilman artikkelia."[5]

The King James Version ja New King James Version -raamatunkäännökset kirjoittavat isolla alkukirjaimella sanan "Angel" Vanhan testamentin viittauksissa "the Angel of the Lord", mahdollisesti merkitäkseen, että kyseessä on tietty enkeli; vastaavasti ne kirjoittavat pienellä alkukirjaimella sanan "angel" Vanhan testamentin viittauksissa "an angel of the Lord" (ja Uuden testamentin viittauksissa). 

Jumalan enkeliMuokkaa

Termi "angel of God" (Heb. mal'akh 'Elohim) esiintyy 12 kertaa (joista kaksi on monikkomuodossa). Seuraavat ovat esimerkkejä:

  • 1. Mooseksen kirjan jae 31:11. Jumalan enkeli kutsuu Jaakobia unessa ja sanoi hänelle: "Minä olen Jumala, joka ilmestyin sinulle Betelissä".
  • 2. Mooseksen kirjan jae 14:19. Jumalan enkeli johtaa Israelin leiriin, ja myös seuraa niiden takana pilvipatsaana.
  • Tuomarien kirjan jae 13:9. Enkeli lähestyi Manoahin vaimoa, kun Herra kuuli Manoahin rukouksen.

Lisäksi on mainintoja Jumalan "lähettäneen enkelin", josta seuraavassa on esimerkkejä:

  • 2. Mooseksen kirjan jakeet 23:20–21. Herra sanoo, että hän lähettää enkelin kulkemaan israelilaisten edellä, ja varoittaa heitä, että heidän täytyy totella enkeliä ja että enkeli "ei anna anteeksi niskoittelua", sillä hän toimii Herran nimissä.
  • 2. Mooseksen kirjan jae 33:2. Jumala sanoo, että hän lähettää enkelin israelilaisten edellä ja että Jumala karkottaa pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.
  • 4. Mooseksen kirjan jae 20:16. Herra lähetti enkelin johtamaan Israelin kansan Egyptistä.
  • 1. Aikakirjan jae 21:15. Jumala lähetti enkelin hävittämään Jerusalemia, mutta sitten katui ja käski enkeliä laskemaan kätensä.
  • 2. Aikakirjan jae 32:21. Herra lähetti enkelin, joka surmasi jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön Assyrian kuninkaan leiristä.

Vastaavia ilmaisujaMuokkaa

Hieman vastaavia ilmaisuja ovat "se enkeli, joka on minut pelastanut kaikesta onnettomuudesta", המלאך הגאל, gegenheimer haggoel (1. Moos. 48:16); "hänen kasvojensa kirkkaus", מלאך פניו, malak panaiv (Jes. 63:9); "liiton enkeli", מלאך הברית, malakh habrit (Mal. 3:1).[6]

Uusi testamenttiMuokkaa

Uudessa testamentissa kreikan lause ἄγγελος Κυρίου (aggelos kuriou – "Herran enkeli") löytyy Matteuksen evankeliumin jakeista 1:20, 1:24, 2:13, 2:19 ja 28:2; Luukkaan evankeliumin jakeista 1:11 ja 2:9; Johanneksen evankeliumin jakeesta 5:4; Apostolien tekojen jakeista 5:19, 8:26, 12:7 ja 12:23. Mitkään näistä eivät ole sitaatteja Vanhasta Testamentista (George Howard sanoo, että tällaiset sitaatit Uuden Testamentin kirjojen käsikirjoituksissa saattavat sisältää Jumalan heprealaisen nimen neljällä kirjaimella kirjoitettuna - YHWH tai JHVH - Κυρίουn sijaan),[7] ja englanninkieliset käännökset kääntävät fraasin joko "an angel of the Lord" tai "the angel of the Lord".[8] Maininnat Apostolien tekojen jakeessa 12:11 ja Ilmestyskirjan jakeessa 22:6 "his angel" (the Lord's angel) voidaan myös ymmärtää tarkoittavan joko "the angel of the Lord" tai "an angel of the Lord".

Herran enkeli, joka on mainittu Luukkaan evankeliumin jakeessa 1:11, nimeää itsensä Gabrieliksi Luukkaan evankeliumin jakeessa 1:19.[9]

TulkintojaMuokkaa

Useimmat  kohdat, joissa on "Herran enkeli", jättävät lukijan kysymään, oliko se enkeli vai Jahve, joka ilmestyi. Lukuun ottamatta sitä näkyä, että "Herran enkeli on vain – enkeli",[10] laaja valikoima ratkaisuja on tarjottu, kuten että enkeli on Jumalan maallinen ilmentymä, jonkinlainen Jumalan avatar tai esi-inkarnoitunutKristus.

Catholic Encyclopedia -tietosanakirjassa (1907) Hugh Pope kirjoittaa: "Varhaiset kirkkoisät, sivuuttaen Septuagintan tekstin kirjaimen, välittivät, että Jumala itse ilmestyi lain antajana Moosekselle. Ei ollut epäluonnollista, että Tertullianus [...] näki sellaiset ilmestykset siinä valossa, että ne ennakoivat inkarnaatiota, ja useimmat itäiset kirkkoisät seurasivat samaa ajatuslinjaa." Pope lainaa Theodoretin näkemystä, että tämä enkeli oli luultavasti Kristus, "Ainoasyntyinen Poika, suuren neuvoantajan enkeli", ja latinalaisten kirkkoisien Hieronymuksen, Augustinuksen ja Gregorius Suuren näkemystä, joka on vastakkainen Theodoretille, että se ei ollut enempää kuin enkeli. Tämän näkemyksen, hän sanoo, "oli tarkoitus elää Kirkossa, ja skolastikot tekivät siitä järjestelmän". Tueksi tälle näkemykselleen hän lainaa Augustinusta, joka julisti, että "enkeli on oikein nimetty enkeliksi, jos me tarkastelemme häntä itseään, mutta on yhtä oikein sanoa häntä "Herraksi", koska Jumala asuu hänessä." Pope osoittaa kuitenkin, että päinvastainen näkemys oli myös hyväksytty Katolisen Kirkon sisällä.

"Herran enkelin" esiintymiä on itse asiassa usein esitetty itsensä Jahven ilmestymisinä pikemminkin kuin erillisenä, hänen puolestaan toimivana olentona.[11] 1. Mooseksen kirjan jakeissa 31:11–13, "Jumalan enkeli", sanoo, "minä olen Jumala, joka ilmestyin sinulle Betelissä". 2. Mooseksen kirjan jakeissa 3:2-6 "Jahven enkeli" (מלאך יהוה) ilmestyi Moosekselle tulenliekissä, ja sitten "Jahve" (יהוה) sanoi hänelle: "minä olen sinun isäsi Jumala". Vertaa myös 1. Mooseksen kirjan jae 22:11; Tuomarien kirjan jakeet 6:11–22. Tällä kertaa Herran enkeli puhuu siten, kuin aiemmat lupaukset olisivat hänen vallassaan (ks. 1. Moos. 16:11 ja 21:17). [12]

Toinen tulkinta perustuu muinaisten puhujien käytännölle, johdantolauseen jälkeen käytetään kieliopillisesti ensimmäistä persoonaa julistettaessa sen näkökulmasta, jota he edustavat.[13]

Toinen ehdotus on Samuel A. Meierin interpolointiteoria,[14] , jonka mukaan alun perin tarinat, joissa on monitulkintaisuutta Jahven ja "Jahven enkelin" välillä, on kirjoitettu niin, että Jahve itse tuo viestin. Myöhemmin termi mal'akh liitettiin ennen jumalallista nimeä muuttamaan kertomuksia, jotta ne täyttäisivät muuttuvan teologian vaatimukset, joka korosti voimakkaasti transsendenttista Jumalaa. Jos termi mal'akh poistetaan näistä kohdista, lopputarina sopii siististi "default"-muodossa Lähi-idän kirjallisuuteen, jossa jumaluus näkyy suoraan ihmisille ilman välittäjää. Lisäksi termi mal'akh ei vaadi mitään muutoksia siihen yhteydessä oleviin verbeihin, koska molemmat mal'akh ja jumaluus, kuten Jahve tai Elohim, ovat kieliopillisesti maskuliinisia ja koska substantiivi, jota ennen mal'akh on otettu käyttöön, säilyy muuttumattomana konsonanttitasolla. Toisaalta, sanan mal'akh poistaminen kerronnasta tekee yleensä siitä koherentimman ja sopusointuisemman muinaisen Lähi-idän kirjallisuuden kontekstissa.[15]

Vaikka Wojciech Kosior suosii tätä interpolointiteoriaa, hän mainitsee joitakin siihen liittyviä ratkaisemattomia vaikeuksia: suuri määrä samanlaisia Jumalan ilmestymisiä, joissa sanaa mal'akh ei ole lisätty nimiin Jahve ja Elohim ja se, että sitä ei ole koskaan liitetty nimiin kuten El-Elyon, El-Shadday tai El-Ro'eh, joita raamatulliset heprealaiset palvoivat.[16]

Mahdollinen Kristuksen ilmestyminenMuokkaa

Varhaiset kirkkoisät, kuten Justinos Marttyyri, tunnistaa Herran enkelin esi-inkarnoituneeksi Kristukseksi[17] , jonka olemus on kirjattu heprealaiseen Raamattuun. On olemassa syy, miksi jotkut varhaiset kristityt näkivät Jeesuksen Herran enkelinä, Susan Garrett sanoo:

[ Logiikka sen takana, että]mainintojen Herran enkelistä tulkittiin tarkoittavan Jeesusta, oli syvemmällä. Monet enkelit ennen Jeesuksen aikaa ja hänen aikanaan olivat syvästi kiinnostuneet enkeleistä. Jotkut käsittivät Herran enkelin olevan täysin Jumalasta erillinen – jonkinlainen enkelimäinen visiiri tai oikean käden enkeli joka toimi taivaallisen hovin päämiehenä ja muissa tärkeissä tehtävissä kuten välittäjänä Jumalan ja ihmisten välillä. Lisäksi jotkut juutalaiset rutiininomaisesti omaksuivat ilmaisuja, joita Kirjoituksissa käytettiin Herran enkelistä, ja käyttivät niitä kuvaamaan joitakin Jumalan attribuutteja kuten Jumalan sanaa, kunniaa, viisautta, henkeä, voimaa ja nimeä – melkein kuin nämä Jumaluuden aspektit itsessään olisivat itsenäisiä enkeleitä. Toisin sanoen, täysin riippumatta kristinuskosta muinaisten juutalaisten keskuudessa puhuttiin Jumalan sanasta, Jumalan kunniasta ja niin edelleen termein, jotka suuresti muistuttivat Jumalan enkeliä. Niinpä kun varhaiset kristityt kirjailijat kuten Justinus Marttyyri yhdistivät Jeesuksen Jumalan sanaan ja tämä sanan vuorostaan Herran enkeliin, he eivät niinkään paljon keksineet omasta päästään kuin lisäsivät uuden kerrostuman varsin vakiintuneeseen tapaan lukea Kirjoituksia.[18]

Hellenistinen juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen tunnisti Herran enkelin (yksikössä) Logokseksi.[19][20]

Baker's Evangelical Dictionary of Biblical Theology -teoksessa Louis Goldberg kirjoittaa: "Herran enkelin tehtävät Vanhassa testamentissa ovat esikuvana Jeesuksen sovitustyölle. Uudessa testamentissa ei mainita Herran enkeliä; Messias itse on tämä henkilö."[21]

Toisaalta Knofel Staton sanoo: "Ajatus, että tämä enkeli oli Kristus, on epäuskottava monista syistä, joista yksi on Heprealaiskirjeen sana: "Ei Jumala ole kenellekään enkeleistä (ei edes Herran enkelille) sanonut: 'Sinä olet minun poikani'"[22][23] Ben Taflinger sanoo: "Herran enkeli on vain sitä – enkeli. [... Jumalallinen Jumalan poika [...] ei ollut vain Herran enkeli, eikä hän ilmestynyt näkyvässä muodossa ennen Inkarnaatiota."[24]

Jehovan todistajat opettavat, että enkeli, joka toi israelilaiset luvattuun maahan ja joka ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii Jumalan nimissä (2. Moos. 23:20-21), oli "Jumalan esikoispoika", pre-eksistentti Kristus, joka on myös arkkienkeli Mikael, Israelin kansan prinssiksi mainittu Danielin kirjan jakeessa 10:21.[25]

LähteetMuokkaa

  1. Heprealaisessa Raamatussa substantiivia malakh "sanansaattaja" käytetään 214 kertaa, josta noin (King James Version mukaan) 103 kertaa on kyseessä ihminen sanansaattajana ja 111 kertaa kyseessä on taivaallinen sanansaattaja. malak – frequency
  2. Tuomarien kirja 2:1; 6:11, 22; 13:16, 21
  3. 1. Mooseksen kirja 16:7–11
  4. Modernit kritiikkijulkaisut koskien Septuaginta-käännöstä perustuvat koodekseihin Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus ja Codex Alexandrinus, jotka ovat vanhimpia olemassa olevia kokonaisia tekstejä, ottaen samalla huomioon muutamia vanhempia fragmentteja, joita on löydetty (katso Septuagintan käsikirjoitukset).
  5. Pope, Hugh. "Angels" in The Catholic Encyclopedia. Vol. 1. New York: Robert Appleton Company, 1907. Luettu 9.7.2018
  6. Russell, Ryan: God, Hagar and Authority Christian Knowledge. Viitattu 2 December 2010.
  7. George Howard The Tetragram and the New Testament Journal of Biblical Literature Vol. 96, No. 1 (Mar., 1977), pp. 63–83, The Society of Biblical Literature.
  8. Esimerkiksi, Evankeliumi Matteuksen mukaan 1:20
  9. Gill's Exposition of the Entire Bible – << Luke 1:11 >> – Biblos.com. – Luettu 21.8.2011.
  10. Ben Witherington, The Living Word of God (Baylor University Press 2007. ISBN 978-1-60258-017-6), s. 224
  11. Douglas K. Stuart, Exodus 2006 p109. "Now, however, God, in the form of 'the Angel of the LORD' (see excursus below, 'The Angel of the Lord') appeared in a fire theophany (see excursus below, 'Fire Theophany') to Moses"
  12. New American Bible: note to Exodus 3:2
  13. Wojciech Korior: The Angel in the Hebrew Bible from the Statistic and Hermeneutic Perspectives. Some Remarks on the Interpolation. The Polish Journal of Biblical Research, {{{Vuosi}}}, 12. vsk, nro 1 (23), s. 59-60. Artikkelin verkkoversio.
  14. K. van der Toorn, B. Becking, P. van der Horst (toim); Samuel Arthur Meier: The Dictionary of Deities and Demons, s. 58–59. {{{Julkaisija}}}, 1999. Teoksen verkkoversio.
  15. Wijchech Kosior: The Angel in the Hebrew Bible from the Statistic and Hermeneutic Perspectives. Some Remarks on the Interpolation. The Polish Journal of Biblical Research, {{{Vuosi}}}, 12. vsk, nro 1 (23), s. 60–61. Artikkelin verkkoversio.
  16. Kosior, p. 69
  17. Susan R. Garrett: No Ordinary Angel: Celestial Spirits and Christian Claims about Jesus, s. 248, alaviite 28. Yale University Press, 2008. ISBN 978-0-300-14095-8. Teoksen verkkoversio.
  18. Susan R. Garrett: No Ordinary Angel: Celestial Spirits and Christian Claims about Jesus. Yale University Press, 2008. ISBN 978-0-300-14095-8. Teoksen verkkoversio.
  19. Frederick Copleston, A History of Philosophy, Volume 1, Continuum, 2003, p. 460.
  20. J.N.D. Kelly, Early Christian Doctrines, 5th ed., HarperOne, 1978, p. 11.
  21. Angel of the Lord - Elwell, Walter A. - Evangelical Dictionary of Theology. Luettu 9.4.2012.
  22. Hepr. 1:5
  23. Knofel Staton: Angels, s. 211. College Press, 2005. ISBN 978-0-89900-939-1. Teoksen verkkoversio.
  24. Ben Witherington, The Living Word of God (Baylor University Press 2007. ISBN 978-1-60258-017-6), s. 224.
  25. "Your Leader Is One, the Christ"The Watchtower – Announcing Jehovah's Kingdom – 15 September 2010, pg 21.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.