Avaa päävalikko

Herman Ross eli Herman Hermanninpoika Ross, myös Hermannus Ross, (n. 18. heinäkuuta 1672 Vaasa - 29. lokakuuta 1726 Turku) oli Turun akatemian teologian professori (1709 alkaen) ja akatemian rehtori 1722-1724. Valtiopäivämies 1719.[1] Hänen isänsä oli vaasalainen suurkauppias ja valtaporvari Herman Williaminpoika Ross, joka toimi myös Vaasan pormestarina, ja äitinsä Margaretha Jesenhaus. Alun perin Rossit tulivat Suomeen 1600-luvun alkupuoliskolla Skotlannista.

Herman Ross oli kaksi kertaa naimisissa, ensin Anna Schäferin, sitten yliopiston rehtori Isak Pihlmanin tyttären Margaretan kanssa. Lapsia hänellä oli 11. Aikuisiksi eläneet pojat saivat akateemisen koulutuksen. Isak Ross päätyi isänsä tapaan professoriksi. Herman Ross oli katedraalikoulun lehtori, Jacob Ross toimi Jomalan kappalaisena ja Wilhelm Ross oli tutkimusmatkailija, joka kuoli karavaanimatkalla lähellä Damaskosta. [2]

Herman Ross, vaikka olikin arvostettu teologian 1. professori, oli merkittävämpi hallintomiehenä kuin tieteenharjoittajana. Venäläismiehityksen aikana hän oli tilapäisen kirkkohallituksen jäsen ja akatemian vararehtori. Hänet valittiin valtiopäiväedustajaksi vuonna 1726. [3]

LähteetMuokkaa

  1. Kotivuori, Yrjö: Herman Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. Karl Hedman: Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja V (1921)
  3. Kansallisbiografia