Herhiläiset
Herhiläiset (Vespa) ovat yhteiskunta-ampiaisten suku, jonka lajit ovat hyvin kookkaita[1], kookkaimmat saavuttavat jopa 5 cm ruumiinpituuden.
| Herhiläiset | |
|---|---|
 Aasianherhiläinen (Vespa velutina nigrithorax) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Yhteiskunta-ampiaiset Vespidae |
| Alaheimo: | Vespinae |
| Suku: |
Vespa Linnaeus, 1758 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Sukuun kuuluu noin 25 lajia, joiden luontaiset levinneisyysalueet ovat Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vain herhiläisen (Vespa crabro) levinneisyys ulottuu Eurooppaan saakka. Ihmisen kuljettamina vieraslajeina Välimeren alueen Eurooppaan ovat kotiutuneet 2000-luvun aikana lajit Vespa orientalis ja Vespa velutina.[2]
Herhiläiset saalistavat muita hyönteisiä ravinnoksi toukilleen. Aikuiset hyönteiset käyvät harvoin kukilla, mutta puiden mahlavuodot houkuttavat niitä. Eräät kaakkoisaasialaiset lajit ovat hyvin erikoistuneita mehiläispesien ryöstäjiä ja sattavat aiheuttaa merkittävää tuhoa mehiläistarhoille. Herhiläisyhdyskunnan pesä sijaitsee lajista riippuen joko suojassa puun tai kallionkolossa taikka avoimesti näkyvillä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kirsi Heikkinen: Tarhamurhaaja livahti Eurooppaan. Tiede-lehti, 26.9.2012, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.9.2013.
- ↑ a b Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Steklar : myror - getingar. Hymenoptera : formicidae - vespidae. Uppsala: SLU Artdatabanken, 2012. ISBN 978-918-850-678-8. s. 302
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Vespa
- Funet: Herhiläiset (Vespa)
- UniProt, Taxonomy: Vespa (englanniksi)
- ITIS: Vespa (englanniksi)