Henri Michaux

Henri Michaux (24. toukokuuta 1899 Namur, Belgia19. lokakuuta 1984 Pariisi, Ranska) oli belgialaissyntyinen kirjailija ja kuvataiteilija.

ElämäMuokkaa

Michaux syntyi 24. toukokuuta 1899 Belgiassa Namurissa. Perhe muutti Brysseliin, jossa Michaux kävi jesuiittakoulua. Hän aloitti lääketieteen opinnot, mutta jätti ne kesken. Michaux lähti merille ja matkusteli koko elämänsä ajan käyden esimerkiksi Keski- ja Etelä-Amerikassa, Intiassa ja Kaukoidässä. Pääasiallisesti hän asui Pariisissa ja sai Ranskan kansalaisuuden vuonna 1954. Elämänkumppaniinsa Marie-Louise Ferdièreen Michaux tutustui vuonna 1935.

Lautréamont’n runot herättivät Michaux’n kirjallisen kutsumuksen. Myös Michaux’n opettaja kannusti häntä ryhtymään kirjailijaksi. Pariisiin muutettuaan vuonna 1924 hän ystävystyi Jules Supervillen kanssa ja tutustui myös moniin surrealisteihin, kuten Max Ernstiin, Giorgio de Chiricoon ja Paul Kleehen.

1950-luvulta lähtien Michaux’n taideteoksia alkoi olla esillä lukuisissa museoissa ja taidegallerioissa.

Michaux sai Einaudi Prize -palkinnon Venetsian biennaalissa vuonna 1960[1]. Hänelle myönnettiin myös Grand Prix National des Lettres -kirjallisuuspalkinto vuonna 1965, mutta hän kieltäytyi vastaanottamasta sitä.

Michaux kuoli sydänkohtaukseen Pariisissa 19. lokakuuta 1984.

TuotantoMuokkaa

Vuonna 1927 Michaux julkaisi teoksen Qui je fus, joka sai ristiriitaisen vastaanoton. Teosta ei voinut verrata oikein mihinkään aiempaan kirjallisuuteen. André Gide ryhtyi puolustamaan Michaux’n kirjoitustapaa luennossaan Découvrons Henri Michaux (1941, Tutustukaamme Henri Michaux’hon), jonka jälkeen Michaux alkoi vähitellen saavuttaa suosiota.

Michaux loi kuvitteellisen Iso-Garabannian maan, jonka ihmisistä, kasveista ja elämästä hän kertoi seikkaperäisesti. Myös medosemien heimo, joka on eläinten, kasvien, aineen ja hengen ristisiitos, on Michaux’n mielikuvituksesta lähtöisin.

Fantasiakirjojensa lisäksi Michaux kirjoitti proosarunoja ja lukuisia matkakirjoja. Uusien paikkojen ja ihmisten kohtaaminen on Michaux’lle samalla itsetutkiskelua. Tuotanto muodostaa ikään kuin katkonaisen matkapäiväkirjan.

Vuonna 1944 ilmestyi Labyrinthes, jossa oli mukana Michaux’n piirros. Samana vuonna hän piti ensimmäisen taidenäyttelynsä. Kuvataiteesta tuli entistä tärkeämpi ilmaisukeino Michaux’lle.

Michaux tunnetaan varsinkin luomastaan henkilöhahmosta, Höyhenestä (Plume). Plume on antisankari, joka kokee koko ajan olevansa ulkopuolinen minne ikinä hän meneekin. Hänessä voidaan nähdä viitteitä Dostojevskin Idiootista, Buster Keatonista tai Kafkan K:sta. Absurdi maailmankokemus ja musta huumori leimaavat Plume-proosarunoja.

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Harhailla, laiskotella. Suom. Pekka Parkkinen ja Jaakko A. Ahokas, Espoo: Weilin + Göös 1980 ISBN 951-35-1982-1
  • Höyheniä. Suom. Janna Kantola, Helsinki: WSOY 2003 ISBN 951-0-27809-2 Sarja: NVL:n ja WSOY:n käännöslyriikkasarja. Proosarunot suomennettu kokoelmista Un certain Plume; Plume précédé de Lointain intérieur; La nuit remue; Face aux verrous.

Suomennettuja runojaMuokkaa

Lähde[2]

Runoja julkaisussa: Tuli & Savu: runouslehti, 2001; nro 1 ; s. 37. Osa Plume -sarjasta, joka oli julkaistu 1938. Proosaruno, päivätty 1938. Suom. Janna Kantola.

  • Bren-klubin kunniavieras
  • Plume ja raajarikot
  • Yhdeksän lapsen äiti!

Runo julkaisussa: Tuli & Savu : runouslehti, 2017 ; nro 87

  • Uusia havaintoja: 1 ja 2, suom. Riikka Ala-Hakula,

Proosarunoja kokoelmasta La nuit remue (1935). Julkaisussa: Kerberos 2001; nro 2. Suom. Janna Kantola.

  • Honfleur : Laituri
  • Honfleur : Projektio
  • Honfleur : Väliintulo

Proosarunoja kokoelmasta Mes proprietes (1929). Julkaisussa: Parnasso 2012 ; nro 5 ; s. 19. Suom. Riikka Ala-Hakula.

  • Hyönteiset
  • Katafalkit
  • Muistiinpanoja kasvitieteestä
  • Parpue

Runoja antologiassa: Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989 ISBN 951-30-6787-4 Runot suomentanut Tuukka Kangasluoma.

  • Huuto
  • Kirjaimisto
  • Väsymys

Runoja antologiassa: Tulisen järjen aika: kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa, suom. Aale Tynni, WSOY 1962 (sis. suomentajan johdanto sekä runojen selityksiä ja tulkintoja.)

  • "Kirjoitan teille kaukaisesta maasta" : 1-12, suom.
  • La Cordillera de los Andes, myös teoksissa: Salaperäinen seurue: runoja jotka tulivat ja jäivät, suom. ja toim. Pentti Saaritsa, WSOY 1997 ISBN 951-0-22208-9 ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, WSOY 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8 (Runo sisältyy antologian kahteen uudempaan painokseen.)
  • Labyrintti, myös teoksessa: Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, WSOY 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8 (Runo sisältyy antologian kahteen uudempaan painokseen.)
  • Levollinen mies
  • Plume matkoilla

Valikoima teoksiaMuokkaa

  • Qui je fus, 1927
  • Écuador, journal de voyage, 1929
  • Difficultés, 1930
  • Un certain Plume, 1930
  • Un barbare en Asie, 1933
  • La nuit remue, 1935
  • Voyage en Grande Garabagne, 1936
  • Je vous écris d’un pays lointain, 1938, suom. Kirjoitan teille kaukaisesta maasta antologiassa: Tulisen järjen aika
  • Au pays de la magie, 1941
  • La Ralentie, 1942
  • Exorcismes, 1943
  • Labyrinthes, 1944
  • L’Espace du dedans, 1944
  • Épreuves, Exorcismes, 1945
  • Apparitions, 1946
  • Ailleurs, 1948
  • Voyage en Grande Garabagne, 1948
  • Meidosems, 1948
  • Poésie pour Pouvoir, 1949
  • La Vie dans les Plis, 1949
  • Passages, 1950
  • Mouvements, 1951
  • L’Infini turbulent, 1953
  • Misérable Miracle, 1955
  • Connaissance par les gouffres, 1961
  • Vents et Poussières, 1962
  • Idéogrammes en Chine, 1975
  • Les ravagés, 1976
  • Jours de silence, 1978
  • Saisir, 1979
  • Chemins cherchés, chemins perdus, transgressions, 1981
  • Mouvements, 1982
  • Les commencements, 1983
  • Le jardin exalté, 1983
  • Par surprise, 1983
  • En appel de visages, 1984
  • Par les traits, 1984
  • Déplacements, dégagements, 1985 (postuumisti)
  • Affrontements, 1985 (postuumisti)

LähteetMuokkaa

  1. Henri Michaux, Galerie Laurentin, viitattu 1.7.2021 (englanniksi)
  2. Henri Michaux, Luettelo suomennetuista runoista, Linkki maailman runouteen, Runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 17.5.2021, viitattu 1.7.2021

Aiheesta muuallaMuokkaa