Helvi Saarinen
Helvi Saarinen (25. maaliskuuta 1920 Helsinki – 1. syyskuuta 1996 Helsinki)[1] oli suomalainen järjestöjohtaja, joka toimi Suomen YK-liiton puheenjohtajana vuosina 1975–1979. Hän edusti Suomen valtiota lukuisissa eri YK-kokouksissa ja oli aktiivinen Kansainvälisen solidaarisuussäätiön toimija.[2]
| Helvi Saarinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Titteli | Puheenjohtaja |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | Suomen YK-liitto |
| Edeltäjä | Inkeri Airola |
| Seuraaja | Raimo Väyrynen |
Saarinen työskenteli sotien jälkeen Suomen Liiketyöntekijäin Liiton toimitsijana ja SAK:n opintosihteerinä. Hän valmistui vuonna 1951 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta ja oli muutaman vuoden Viialan kansalaisopiston johtajana ennen siirtymistään Kansaneläkelaitoksen työntekijäksi. Hän jäi Kelasta eläkkeelle jaostopäällikkönä vuonna 1985. Parhaiten Saarinen tunnettiin järjestötoiminnastaan, erityisesti Suomen YK-liitossa. Hän kuului Suomen valtuuskuntaan YK:n ensimmäisessä naiskonferenssissa Meksikossa vuonna 1975 ja oli jäsenenä YK:n vuonna 1993 asettamassa naisten asiaa käsitelleessä toimikunnassa. Saarinen oli myös Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja vuodesta 1983 ja vaikutti lisäksi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa sekä Sosialidemokraattisissa Naisissa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Vellamo Vehkakoski: Kuolleita: Jaostopäällikkö Helvi Saarinen – Naisasiain aktivisti (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 12.9.1996, s. 4, HS Aikakone. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ ’YK ON NAISEN PARAS YSTÄVÄ’ – Suomalaisnaiset YK:ssa kautta aikojen YK ja Naiset -näyttely. 23.8.2003. Suomen YK-liitto. Viitattu 8.3.2017.