Avaa päävalikko

Helvetinjärven kansallispuisto

kansallispuisto Ruovedellä
Helvetinjärven kansallispuisto
Helvetinjärven kp.png

Helvetinjärven kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
49,8 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1982
Kävijämäärä
26 200[1] (2018)
Hallinto
Helvetinjärven kansallispuiston tunnetuin nähtävyys, Helvetinkolu.

Helvetinjärven kansallispuisto on Pirkanmaalla Ruoveden kunnassa sijaitseva vuonna 1982 perustettu, 49,8 neliökilometrin laajuinen kansallispuisto, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus. Helvetinjärveä luonnehtivat miljoonia vuosia vanhat rotkolaaksot, jotka luovat pirkanmaalaiseen ikimetsään jylhän ja vaihtelevan luonteen. Alueen useista rotkoista tunnetuin on varsinaisen Helvetinjärven kaakkoiskulmassa sijaitseva Helvetinkolu, joka on ollut tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulla.

Luonnon monimuotoisuusMuokkaa

 
Helvetinjärvi

Kansallispuisto on pääosin entistä talousmetsää. Vuonna 2010 raivonneet myrskyt kaatoivat paljon metsää Helvetinjärven kansallispuistossa. Myrskyn jäljet monipuolistavat kansallispuiston luontoa, koska kaatuneet puut jätetään kansallispuistossa lahoamaan. Tämä auttaa monia hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia ja kaksisiipisiä, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta.[2]

Helvetin porttiMuokkaa

Helvetin portilla on ravintola, WC, suihku, vesipiste, asuntoautoalue, mökkivuokrausta ja parkkipaikka. Ravintolassa on info-piste, matkamuistoja sekä lähiruokaa kuten mm. villisikaa ja strutsia. Alueella olevalle villisika/strutsitilalle on ilmainen pääsy. Portti on kahdesta juuret taivasta kohden seisovasta puusta tehty tervattu sisäänkäynti kansallispuistoon Kankimäen alueella. Helvetinkoluntie jatkuu Visuvedentieltä Helvetin portin ohi Laakanperään. Opasteet kantatie 66:lta.

LiikenneyhteydetMuokkaa

Matkahuolto liikennöi Tampereelta ja Helsingistä Ruovedelle kansallispuiston itäpuolelle. Tampereen seudun joukkoliikenteen linja 85V Tampereelta Virroille kulkee kansallispuiston länsipuolelle.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 24.3.2019.
  2. Aamulehti 13.8.2010, sivu A6

Aiheesta muuallaMuokkaa