Helvetinkolu

sola Ruovedellä

Helvetinkolu on kalliomuodostuma Helvetinjärven kansallispuistossa Ruovedellä. Helvetinkolu on 40 metriä pitkä, 38 metriä syvä ja vain pari metriä leveä sola, joka laskee jyrkästi Ison Helvetinjärven rantaan.[1][2]

Helvetinkolun pohjaa.

Helvetinkolu on myös Helvetinjärven kansallispuiston tunnus.

Historia muokkaa

Helvetinkolu muodostui noin 150–200 miljoonaa vuotta sitten, kun maankuori liikahteli. Samaan aikaan syntyi myös noin 20 kilometriä pitkä Isosta Helvetinjärvestä Luomajärven kautta Koverojärveen päättyvä rotkojärvien jono.[1][3] Helvetinkolu tuli tunnetuksi nähtävyydeksi jo 1800-luvulla. Siellä on vierailleet monet kuuluisat taiteilijat ja kirjailijat, kuten Akseli Gallen-Kallela ja J. L. Runeberg. Helvetinkolun alue suojeltiin 1950-luvulla.[4] Sitä on käytetty myös susiansana.[2]

Helvetinkolusta sai visuaalisia vaikutteita ja nimensä Suomen paviljonki Sevillan maailmannäyttelyssä vuonna 1992. Rakennuksen suunnittelivat Juha Jääskeläinen, Juha Kaakko, Petri Rouhiainen, Matti Sanaksenaho ja Jari Tirkkonen.[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b Helvetinjärven luonto ja nähtävyydet - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 27.6.2017.
  2. a b Ruovesi :: Helvetinjärvi www.ruovesi.fi. Arkistoitu 2.11.2016. Viitattu 27.6.2017.
  3. Laaksonen, Jouni;: Retkeilijän kansallispuistot, s. 107. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5.
  4. Helvetinjärven historia - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 27.6.2017.
  5. Marttila, Hannu: Sevillan arkkitehdit ostivat Suomen Helvetinkolun Helsingin Sanomat. 29.10.1992. Viitattu 21.8.2022.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.