Helkama-Radio
Helkama-Radio Oy oli Suomessa vuosina 1951–1971 toiminut, Helkama-konserniin kuulunut radio- ja televisiovastaanottimien valmistaja. Aluksi sen tavoitteena oli vallata kotimaiset laitemarkkinat vuoden Helsingin olympialaisten avulla. Tehdas toimi ensin kaksi vuotta Helsingissä, mutta muutti sen jälkeen Hankoon. Vuonna 1957 valmistui uusi tehdashalli.[1]
Mainosfilmissä vuodelta 1957 näkyy ensin palaveri johtokunnan huoneessa yhtiön Lauttasaaressa sijainneessa pääkonttorissa. Pöydän päässä istuu yli-insinööri Pekka Helkama takanaan isänsä, Helkama-yhtiöiden perustaja Heikki J. Helkama puolisoineen. Esittelijänä on juuri taloon tullut suunnittelutoimiston päällikkö Pentti Heikkinen.[2]
Yrityksen luoja Pekka Helkama oli suuri persoonallisuus. Heikkisen tullessa yrityksen palvelukseen Helkama antoi hänen ensimmäiseksi työhuoneekseen rakennuksen pääsisäänkäynnin vieressä rappukäytävässä sijaitsevan erillisen "komeron". Kun tämä ei aiheuttanut minkäänlaista mielenilmaisua, hänet "ylennettiin" pian neljänteen kerrokseen, missä johtokunnan huonekin sijaitsi.
Toimitusjohtajana oli vuoteen 1957 saakka insinööri Reino Tuorila[3], hänen jälkeensä eräs Suomen radiotekniikan pioneereista, diplomi-insinööri Erkki Liuksiala. Hänen siirryttyään Helkama-yhtiöiden pääkonttoriin Helsingin Lauttasaareen uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 1960 siihen asti Helsingissä suunnittelutoimiston päällikkönä ollut diplomi-insinööri Pentti Heikkinen. Vuonna 1963 Helkama-konserniin kuuluneeseen autoja maahantuovaan Suomen Koneliike Oy:ön perustettiin erillinen huolto-osasto, SK-Huolto. Sen toimitusjohtajaksi oli kaavailtu Helkaman polkupyörätehtaan johtajaa Erkki Rahikaista, joka pari vuotta myöhemmin suunnitteli Jopon. Hänen kieltäydyttyään Pentti Heikkinen siirtyi vuonna 1963 tähän tehtävään, ja Helkama-Radio Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Helkama-yhtiöihin kuuluvan hankolaisen hotelli Regatan johtaja Reino Kaukoranta. Koska hän soveltui paremmin aiempaan tehtäväänsä, yli-ins. Pekka Helkama katsoi paremmaksi hankkiutua hänestä eroon ja pyysi vuonna 1969 Heikkisen takaisin Hankoon, nyt myös tällä välin perustetun Helkama-Kaapeli Oy:n toimitusjohtajaksi.
Pääsuunnittelijana toimi pitkän radio- ja tv-alan kokemuksen omannut tekninen johtaja ins. Martti Ahava ja tuotantopäällikkönä insinööri Esko Kuokkanen[4]. Eräs Ahavan viimeisimmistä luomuksista Helkamalla, yhtiön ensimmäinen väritelevisio CTV - 109, oli teknisesti erinomainen. Värit ja kuvan laatu olivat hyvät, eikä siinä ollut minkäänlaisia lastentauteja. Rajoittavina tekijöinä olivatkin väritelevisioiden korkea hinta ja alkuaikojen värilähetysten pieni määrä.
Helkaman radio- ja tv-tuotanto päättyi tuhoisaan tulipaloon vuonna 1971. Silloin 12. toukokuuta klo 22.57 Hangon tehtaalta tuli palohälytys. Tulipalo oli alkanut koekäyttöosastolta. Palon edetessä tehtaan katto romahti. Palanut rakennus korjattiin kaapelitehtaan käyttöön. Jäljelle jääneitä televisioita lahjoitettiin palomiehille, jotka tekivät sankarityön estäessään palon leviämisen viereisen kaapelitehtaan tiloihin. Palo ei kuitenkaan ollut varsinainen syy radio- ja televisiotoiminnan lopettamiseen, vaan aika katsottiin sille samalla parhaaksi. Tulipalon jälkeen insinööritaito myytiin Oy Lohjan Kalkki Ab:lle, ja Helkama vetäytyi alalta.[1] Seuraavana vuonna Pekka Helkama halusi Kaapelin johtajaksi poikansa, tehtävästä aiemmin kieltäytyneen DI Jukka Helkaman, ja Heikkinen siirtyi Oy Nokia Ab:n Kaapelitehtaan palvelukseen.
Jälkiviisaasti voidaan todeta Helkaman radio- ja televisiovalmistuksen päättyneen sopivaan aikaan, vaikkakin erittäin ikävällä tavalla. Pitemmän päälle ei pienellä kotimaisella valmistajalla olisi ollut mitään mahdollisuuksia menestyä kilpailussa suurten ulkomaisten kanssa. Tätä ei ymmärtänyt pääministeri Kalevi Sorsa puuhatessaan surullisenkuuluisaa Valco-kuvaputkitehdasta. Pentti Heikkinen oli käynyt tutustumassa Philipsin kuvaputkivalmistukseen Hollannissa, eikä hänen mielestään sellainen onnistuisi Suomessa, kuten sitten kalliisti saatiinkin nähdä. Sitä ei myöskään myöhemmin uskonut Nokian pääjohtaja Kari Kairamo, joka televisioseikkailuillaan oli viedä koko Nokia-yhtymän konkurssiin.
Lähteet muokkaa
- Paavo Velander: Radiosta elektroniikkaan 1926–1979. Elektroniikkainsinöörien seura, 1979. Teoksen verkkoversio.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Helkama Radio Oy Helkama. Viitattu 31.1.2024.
- ↑ Helkama-Radion mainosfilmi vuodelta 1957 YouTube. Viitattu 31.1.2024.
- ↑ Helkama Radio- ja tv-tietokanta-CD Putkiradiomuseo. Viitattu 31.1.2024.
- ↑ Helkama-yhtiöiden puhelinluettelo