Helgoland-luokka
Helgoland-luokka oli Saksan keisarillisen laivaston toinen dreadnought-tyyppisten taistelulaivojen luokka, johon kuului neljä vuosina 1911–1912 käyttöön otettua alusta.
| Helgoland-luokka | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
22 440 t (normaali) 25 200 t (max) |
| Pituus | 167,2 m |
| Leveys | 28,5 m |
| Syväys | 8,2 m |
| Koneteho | 28 000 ihp |
| Nopeus | 20,3 solmua |
| Miehistöä | 1 113 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
12 × 30,5 cm SKL/50 -tykkiä 14 × 15 cm SKL/45 -tykkiä 14 × 8,8 cm SK L/45 -tykkiä 6 × 50 cm torpedoputkea |
Suunnittelu muokkaa
Erona edeltävään Nassau-luokkaan oli 280 mm pääaseistuksen korvaaminen 30,5 senttimetrin SK L/50 -tykeillä. Reichsmarineamt sai tietää brittien ollessa ottamassa taistelulaivoissaan käyttöön 340 mm tykkejä ja amerikkalaisten rakentavan taistelulaivoja 305 mm tykeillä.
Helgoland-luokka säilytti Nassau-luokan tykkitornien sijoituksen eteen, taakse ja kaksi keskelle molemmille sivuille, litistetyn kuusikulmion muodossa. Myös apuaseistuksena olivat samat 15 senttimetrin ja 8,8 senttimetrin tykit.
Propulsiojärjestelmä muokkaa
Myös voimanlähteenä oli edelleen kolmipaisunta (trippeli) -höyrykoneet. Pääsyynä oli hinta; Parsonsilla oli monopoli höyryturbiineissa ja yhtiö vaati miljoonan kultamarkan lisenssimaksua joka turbiinista
Suoja muokkaa
Panssarointi oli pääasiassa saman. Ainoana erona oli tykkitornien vahvistettu panssarointi.
Alukset muokkaa
| Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmis | Kohtalo |
|---|---|---|---|---|---|
| SMS Helgoland | Howaldtswerke, Kiel | 24. joulukuuta 1908 | 25. syyskuuta 1909 | 19. joulukuuta 1911 | romutettu 1924 |
| SMS Ostfriesland | Kaiserliche Werft Wilhelmshaven | 19. lokakuuta 1908 | 30. syyskuuta 1909 | 15. syyskuuta 1911 | upotettu maalilaivana 21. heinäkuuta 1921 |
| SMS Thüringen | Weser, Bremen | 7. marraskuuta 1908 | 27. marraskuuta 1909 | 10. syyskuuta 1911 | romutettu 1923 |
| SMS Oldenburg | Schichau, Danzig | 1. maaliskuuta 1909 | 30. kesäkuuta 1910 | 1. heinäkuuta 1912 | romutettu 1921 |
Käyttö muokkaa
Kaikki alukset selviytyivät sodasta. Ne luovutettiin sodan jälkeen sotakorvauksena ympärysvalloille.
SMS Helgoland romutettiin Britanniassa 1921.
Japani ei ottanut sille luovutettua alusta vastaan, vaan myi sen suoraan purettavaksi.
Ranska sai SMS Thüringenin, jota käytettiin maalialuksena, kunnes alus romutettiin rannalle ajettuna Gâvresissa 1923.
SMS Ostfriesland luovutettiin Yhdysvalloille, missä alusta käytettiin 20. – 21. heinäkuuta 1921 armeijan ja laivaston ilmajoukkojen esityksessä ilmahyökkäyksen tehosta taistelulaivaa vastaan. Ostfriesland upposi, kun Martin- ja Handley-Page-pommikoneet eversti Billy Mitchellin alaisuudessa hyökkäsivät sitä vastaan kuudella 2 000 naulan lentopommilla esityksen toisena päivänä.[2][3]
Lähteet muokkaa
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Gröner, Erich: German Warships 1815-1945 Volume One: Major Surface Vessels. London: Conway Maritime Press, 1990. ISBN 0-85177-533-0. (englanniksi)
- Herwig, Holger H.: Luxury Fleet: The Imperial German Navy 1888-1918. New York: Humanity Books, 1987. ISBN 978-1-57392-286-9. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Gardiner 1985, s. 146
- ↑ DeSantis, Marc G.: The Court-Martial of Colonel Billy Mitchell HistoryNet. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Wells, Samuel F. Jr.: William Mitchell and the Ostfriesland: A Study in Military Reform. The Historian, 1964, 26. vsk, nro 4, s. 553-556. (englanniksi)
|
SMS Helgoland – SMS Ostfriesland – SMS Thüringen – SMS Oldenburg |
| Edeltäjä: Nassau-luokka – Seuraaja: Kaiser-luokka |