Avaa päävalikko

Helga Hulda Viola Sjöstedt (8. helmikuuta 1908 Tampere29. lokakuuta 1979 Helsinki[1][2]) oli suomalainen kuvittaja.

Sjöstedtin vanhemmat olivat maanmittausinsinööri Oskar Edvin Sjöstedt ja Hulda Sofia Thurén.[3] Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opiskellut Sjöstedt tunnetaan kymmenistä kuvittamistaan satu- ja lastenkirjoista sekä 1930–1970-luvuilla piirtämistään postikorteista. Sjöstedtin kuvittamista teoksista tunnetuin on vuonna 1947 ilmestynyt Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirja. Se on Suomen kaikkien aikojen myydyin lastenkirja, jota on painettu yli 300 000 kappaletta. Hän julkaisi myös itse neljä lasten kuvakirjaa vuosina 1948–1959. [2]

Rudolf Koivu-palkinnon Sjöstedt sai 1951 teoksesta Pikkusiskojen satuja, 1957 teoksesta Kansojen satuja ja 1961 kaksiosaisesta teoksesta Hölmölän kylästä. Uransa Sjöstedt aloitti Aamulehden kuvittajana ja Otavassa 1936, myöhemmin hän työskenteli myös Karistolle, Gummerukselle ja WSOY:lle. Sjöstedtin tyyli oli naivistinen ja enimmäkseen mustavalkoinen, hän piti erityisesti eläinten kuvaamisesta. Maalatessaan Sjöstedt käytti ns. peiteväritekniikkaa. Hän piti 1970 Strindbergin taidesalongissa näyttelyn kollaaseistaan. Sjöstedt oli perheetön, syrjään vetäytyvä ja tunsi itsensä vanhemmiten kaltoin kohdelluksi ammattilaisena.[3]

Omat teoksetMuokkaa

  • Hupaisia kuulumia (1948)
  • Typykän kuvakirja (1948)
  • Mirri Mestarikatti (1951)
  • Ympyrätarinoita (1959)

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Helga Sjöstedt Find A Grave. Viitattu 16.5.2014.
  2. a b Helga Sjöstedt Postikorttien tarinoita. Viitattu 16.5.2014.
  3. a b Maria Laukka: Helga Sjöstedt (1908-1979). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 90-91. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5.