Avaa päävalikko

Laura Latvala

suomalainen runoilija ja lääkäri

HenkilöhistoriaMuokkaa

Latvalan vanhemmat olivat opettajat Kustaa Latvala ja Elli Tuovinen. Ylioppilaaksi Latvala tuli 1940. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuoden filosofiaa, ennen kuin siirtyi lääketieteen opiskelijaksi.[2] Lääkäriksi Latvala valmistui vuonna 1950 ja työskenteli mielisairaalalääkärinä Harjamäessä Siilinjärvellä ja Paiholassa Kontiolahdessa.[3] Latvala avioitui kirjailija Olavi Siippaisen kanssa 1946 ja heille syntyi viisi lasta.[4] Siippaisella oli aikaisemmasta avioliitostaan neljä lasta.[5]

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Latvalan runokuvakirja Pikku-Marjan eläinkirja (1947) on vuosikymmenet ollut Suomen suosituin lastenkirja. Sen on kuvittanut Helga Sjöstedt. Kirjaa on myyty yli 310 000 kappaletta. Pikku-Marja on Latvalan oma tytär. [6]

TeoksetMuokkaa

  • Yökkömökki. Runoja. WSOY. 1945.
  • Pikku-Marjan eläinkirja. Lastenrunoja. WSOY. 1947.
  • Hulivili-kili. Lastenrunoja. WSOY. 1952.
  • Aamusignaali. Runoja. WSOY. 1953.
  • Keulaneitsyt. Runoja. WSOY. 1958.
  • Kanavan Marja. Lastenkertomus. WSOY. 1960.
  • Tuulien talo. Päiväkirjaromaani. WSOY. 1964.
  • Rinascita. Runoja. 1971.
  • Tummilla oksilla punaiset marjat. Runoja. WSOY. 1979.
  • Elysiumin kultaiset kentät. Runoja. 1986.
  • Pikku-Marjan eläinlauluja, säv. Marjatta Meritähti. 1980 (äänite)

Olavi Siippaisen kanssa:

  • Menon yhteisyys. Vaelluslauluja. WSOY. 1951.
  • Toisillemme. Runoja. WSOY. 1965.

PalkinnotMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 137. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Laura Latvala, s. 635-639. Porvoo: WSOY, 1947.
  3. Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1994. ISBN 951-1-12854-X.
  4. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 601. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  5. Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon, s. 516.
  6. Petri Vähä: Suomen tunnetuin Marja (Marja Kiiskisen haastattelu). Karjalainen (Sunnuntaisuomalainen), 14.1.2007, s. 14.

Aiheesta muuallaMuokkaa