Helena Anttonen
Helena Tarja Marjut Anttonen (s. 2. kesäkuuta 1952 Simpele) on suomalainen ohjaaja, dramaturgi ja kirjailija, joka on toiminut myös usean eri teatterin johtajana.[1]
Henkilöhistoria ja ammattiuraMuokkaa
Helena Anttonen syntyi paperityöntekijä Pentti Anttosen ja siivooja Kaarina Anttosen perheeseen. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1981–1994 oli Heikki Pursiainen ja toinen vuodesta 1992 on Markku Pulli. Anttonen tuli ylioppilaaksi 1972 ja suoritti dramaturgin tutkinnon 1977. Hän oli dramaturgi MTV-teatterissa 1977–1978 ja Televisioteatterissa 1980–1982. Anttonen toimi johtajana Penniteatterissa 1983–1986, Teatteri Pienessä Suomessa 1986–1988, Kajaanin kaupunginteatterissa 1988–1995 ja Lappeenrannan kaupunginteatterissa 1995–2002. Hän sai Oulun läänin taidemitalin vuonna 1995.[1]
TeoksiaMuokkaa
MurrekirjojaMuokkaa
Anttonen on kääntänyt karjalanmurteelle:
- Mie rakastan sinnuu, karjalaks, valikoima rakkausrunoja, Minerva, 2006
- Carl Barks: Kaik lutviutuup, Disney-murrealbumi, Sanoma Magazines Finland, 2004
NäytelmiäMuokkaa
Anttonen on paitsi dramatisoinut ja ohjannut, myös kirjoittanut useita näytelmiä:[2]
- Harmony sisters, musiikkinäytelmä, 2017[3]
- Katalonian iloiset rouvat, komedia, 2017
- Piaf, musiikillinen esitys, 2017[4]
- Terijoella, draama, 2017
- Wolkoffin talossa, draama, 2013
- Iiris rohkea, musiikki-, nuorten- ja lastennäytelmä, 2012
- Maire, draama, 2012
- Silva ja Huru-ukot, komedia, 2001
- Huru-ukot, komedia, 1998
- Missä olit kun Kennedy ammuttiin?, musiikkinäytelmä, 1996
- Pasilan pähkinänsärkijä, lastennäytelmä, 1988
- Herra Suden maagillinen teatteri, lastennäytelmä, 1986
- Tuhkimo, lastennäytelmä, 1985
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 59. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Näytelmät.fi Helena Anttonen (Viitattu 15.1.2018)
- ↑ Teatteriarvio: Harmony Sisters -näytelmä hurmaa lauluillaan, mutta tarina jää vaille jännitettä. Satakunnan Kansa, 24.09.2017 (Viitattu 15.1.2018)
- ↑ Teatteri esittää Edith Piafin tarinan, luvassa paljon elävää musiikkia. Lapin Kansa, 19.03.2017 (Viitattu 15.1.2018)