Wikipedia

Heinrich Zschokke

saksalainen kirjailija ja pedagogi

Johann Heinrich Daniel Zschokke (22. maaliskuuta 1771 Magdeburg, Saksa – 27. kesäkuuta 1848 Aarau, Aargau, Sveitsi[1]) oli saksalais-sveitsiläinen kirjailija ja pedagogi.

Heinrich Zschokke

Henkilöhistoria muokkaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Heinrich Zschokke syntyi Magdeburgissa Saksassa. Vanhempiensa kuoleman jälkeen hän asui sisarustensa ja kirjailija Elias Caspar Reichardin luona. Zschokke opiskeli Magdeburgin luostarikoulussa ja sitten Altstädterin oppikoulussa.

Zschokke kirjoitti jonkin aikaa näytelmiä kiertelevälle teatteriseurueelle, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan filosofiaa, teologiaa ja historiaa Frankfurt an der Oderin yliopistossa, jonka yksityisdosentiksi hän tuli vuonna 1792.[2]

Ensimmäiset huomiota herättäneet Zschokken teokset olivat romaani Abällino, der grosse Bandit (1793), jonka esikuva oli Friedrich Schillerin Die Räuber (suom. Rosvot), ja melodramaattinen tragedia Julius von Sassen (1796).

Jäätyään Preussissa ilman professorinvirkaalähde? Zschokke asettui vuonna 1796 asumaan Sveitsiin,[3] jossa hän johti Reichenaun linnassa toiminutta kasvatuslaitosta[2]. Graubündenin viranomaiset myönsivät hänelle kansalaisuuden, ja vuonna 1798 Zschokke julkaisi teoksensa Geschichte des Freistaates der drei Bünde im hohen Ratien (Rhaetia). Samana vuonna poliittiset levottomuudet pakottivat hänet sulkemaan kasvatuslaitoksen.

Zschokke toimi aktiivisesti politiikassa ja pääsi viransijaiseksi Aarauhun, jossa hänet nimitettiin koulutusjaoston puheenjohtajaksi ja myöhemmin komissaariksi Unterwaldeniin, jolloin hänen vaikutusvaltansa laajeni lopulta Urin, Schwyzin ja Zugin kantoneihin. Zschokke kunnostautui toimimalla tarmokkaasti työssään, jossa hän piti huolta yhteiskunnan köyhimpien luokkien eduista. Vuosina 1799–1801 Zschokke toimi kolmessa kantonissa aluekomissaarina. Hän vetäytyi pois julkisista tehtävistä, kun Bernin keskushallinto esitti liittovaltiojärjestelmän uudistamista, mutta Napoléon Bonaparten aikaansaamien muutosten jälkeen hän ryhtyi Aargaun kantonin palvelukseen.

Zschokke herätti 1801 huomiota teoksellaan Geschichte vom Kampfe und Untergange der schweizerischen Berg- und Wald-Kantone. Vuodesta 1804 lähtien ilmestyneillä Schweizerbote-teoksillaan Zschokke vaikutti julkisiin asioihin, ja samaa voi sanoa hänen Miszellen für die neueste Weltkunde -teoksistaan, jotka ilmestyivät vuosina 1807–1813. Vuonna 1811 Zschokke alkoi julkaista myös kerran kuukaudessa ilmestynyttä aikakauslehteä nimeltä Erheiterungen. Hän kirjoitti myös useita historiateoksia, joista tärkein on Des Schweizerlandes Geschichte für das Schweizervolk (1822).

Zschokken kertomukset, joilla hän hankki kirjallisen maineensa, on koottu useiksi kokoelmiksi, kuten Bilder aus der Schweiz (5 osaa, 1824–1825), Ausgewählte Novellen und Dichtungen (16 osaa, 1838–1839). Kertomuksista tunnetuimpia ovat Addrich im Moos (1794), Der Freihof von Aarau (1794), Alamontade (1802), Der Creole (1830), Das Goldmacherdorf (1817; suom. Kultala, 1834) ja Meister Jordan (1845). Teossarjassa Stunden der Andacht (1809–1816; 27 osaa Zschokken elinaikana), jota luettiin paljon, Zschokke selitti rationalistisessa hengessä uskonnon ja moraalin perusasioita. Eine Selbstschau (1842) on puolestaan eräänlainen omaelämäkerta.

Zschokkea ei pidetä kovin omaperäisenä kirjailijana, mutta hän oli silti aikanaan varsin suosittu ja saavutti luultavasti suosionsa käsittelemällä uudenaikaisia poliittisia ja uskonnollisia ajatuksia, korostamalla teoksissaan käytännöllisyyttä ja käyttämällä tarmokasta ja selkeää tyyliä.kenen mukaan?

Zschokke kuoli Blumenhalden maaseutuasunnossaan Aaraussa Aarejoella 27. kesäkuuta 1848.

Vuonna 1834 suomennettu Kultala oli vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäinen julkaisu. Teoksen käänsi saksasta seuran sihteeri Carl Keckman.[4]

Suomennetut teokset muokkaa

  • Aarre, Pori: Otto Andersin 1912
  • Hannu Halle kaikkialle (Hans Dampf in allen Gassen, 1814), suom. Samuli S[uomalainen]. WSOY 1900
  • Kultala (Das Goldmacherdorf, 1817), Helsinki: Kansanvalistus-seura 1898 Sarja: Kansanvalistus-seuran toimittama kansakirjasto, 3.
  • Kaleri-orja (Der Galeerensklave), Käännös ruotsalaisesta kirjasta "Galérslafven", Helsinki: C. J. Wikberg 1864
  • Kun rauhan mies sotaa kävi, suom. Samuli S[uomalainen]. Otava 1902 Helsinki: Otava 1902 Sarja: 35 pennin sarja
  • Kuolonpeikko (Der tote Gast), suom. Kustavi L., Viipurin uusi kirjapaino 1904
  • Salaisuus (Jonathan Frock), suomentanut Aino Tuomikoski, Karisto 1919 Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 37.
  • Seikkailu Uudenvuodenyönä (Das Abenteuer in der Neujahrsnacht, 1818), suom. V. I., Karisto 1911 Sarja: Kirjallisia pikkuhelmiä, 47.
  • Viina-myrkystä surullinen tarina (Die Brannteweinpest), Suom. Abraham Poppius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1844 Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 6 osa
  • Yö Brczwezmcislissä, Otava 1911 (Yhteissidoksena Eksyksissä präriä-aavikolla. Yö Brczwezmcislissä) Verkossa vapaasti

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Graf, Ruedi: Heinrich Zschokke (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 24.2.2014. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 1.6.2020. (saksaksi,, italiaksi)
  2. ↑ a b Zschokke, Heinrich, Tietosanakirja osa 11, palsta 1867. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
  3. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Zschokke, Heinrich”, Otavan kirjallisuustieto, s. 881. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  4. ↑ Kultala[vanhentunut linkki] SKS. Viitattu 19.1.2013.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heinrich_Zschokke&oldid=22166234”