Avaa päävalikko

Aargau (saks. Aargau, ransk. Argovie, ital. Argovia, retoromaaniksi Argovia) on yksi Sveitsin pohjoisista kantoneista. Aargaun pääkaupunki on Aarau. Kantonissa asuu noin 660 000 asukasta.

Aargau
Aargaun maaseutua
Aargaun maaseutua
Vaakuna
Vaakuna
Aargau sijaitsee Pohjois-Sveitsissä.
Aargau sijaitsee Pohjois-Sveitsissä.
Valtio Sveitsin lippu Sveitsi
Hallintoalueita 11
kuntia 211 (1.1.2019)
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Aarau
Pinta-ala 1 404[1] km² (10.)
 – maa 1 395,2[1] km²
 – sisävesi (Hallwilersee) 8,7[1] km² 
Väkiluku (31.12.2016)  (vakinaiset asukkaat) 663 462[2] (4.)
 – väestötiheys 473 as./km²
Kielet saksa
BKT (2015, alustava) 40 mrd. Sfr (5.)[3]
 – asukasta kohti 62 000 Sfr (19.)[4]
Kantonin internetsivut

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Aargau sijaitsee suurelta osin Aarejoen laaksossa, mistä se on saanut nimensäkin. Pohjoisessa kantonin rajana on Rein, Sveitsin ja Saksan rajajoki.

Aargau on yksi Sveitsin vähiten vuoristoisista kantoneista, Mittellandia, alankoaluetta Alppien pohjoispuolella ja Juravuoriston itäpuolella.

HistoriaaMuokkaa

Aargaun alue oli Habsburgien hallinnassa vuoteen 1415. Aargau liittyi Sveitsin valaliittoon vuonna 1803.[5]

Asukkaat ja hallintoMuokkaa

Aargau on saksankielinen: saksaa puhuu 88 prosenttia asukkaista. Suurin uskonnollinen ryhmä ovat katoliset (vuonna 2014 34 prosenttia). Protestantteja on 26 prosenttia. Kantonin vakituisista asukkaista 24 prosenttia on ulkomaalaisia (vuonna 2015).[6]

Kunnat ja kaupungitMuokkaa

Aargaussa on 211 kuntaa (1.1.2019), jotka muodostavat 11 hallintoaluetta (saks. Bezirk)[7]. Aargaussa on kymmenen väkiluvultaan yli 10 000 asukkaan kuntaa eli kaupunkia (tilanne 31.12.2016):[2]

Kaupunki väkiluku
31.12.2016
Aarau 21 036
Wettingen 20 535
Baden 19 222
Wohlen 15 824
Oftringen 13 511
Rheinfelden 13 337
Zofingen 11 560
Spreitenbach 11 531
Brugg 11 204
Möhlin 10 913

TalousMuokkaa

Aargau on ollut Sveitsin vilja-aitta ja myös merkittävää karjanhoitoaluetta. Vuonna 2014 maa- ja metsätalous työllistivät enää kolme prosenttia aargaulaisista. Teollisuudessa oli 29 prosenttia ja palvelualoilla 67 prosenttia työpaikoista.[6]

Aargaun kantonin osuus Sveitsin bruttokansantuotteesta oli vuonna 2015 viidenneksi suurin arvoltaan 40 miljardia frangia[3]

Reinissä, Aaressa ja Limmatissa on yli 20 vesivoimalaa, ja kaksi (Leibstadt, Beznau) Sveitsin neljästä ydinvoimalasta on Aargaussa. Aargauta sanotaankin Sveitsin "energiakantoniksi".

NähtävyydetMuokkaa

Aargaussa ovat Badenin ja Schinznachin kuuluisat rikkipitoiset kuumat lähteet.

LähteetMuokkaa

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 17.11.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 3.12.2017. (saksaksi)
  2. a b Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991-2016 (Excel) 30.8.2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 3.12.2017. (saksaksi)
  3. a b Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  4. Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  5. Steigmeier, Andreas: Aargau (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 17.9.2010. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 3.12.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  6. a b Bundesamt für Statistik > Regional > Kantone (Tilastotietoja kantoneista) 2013. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  7. Gemeindestand - Resultat (Tilastokeskuksen kuntatietokanta) agvchapp.bfs.admin.ch. Viitattu 23.12.2018. (saksaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa