Avaa päävalikko

Graubünden

Sveitsin kantoni

Graubünden (saks. Graubünden, ital. Grigioni, retoromaaniksi Grischun, ransk. Grisons) on Sveitsin pinta-alaltaan suurin ja itäisin kantoni. Vuoden 2016 lopussa kantonin väkiluku oli 197 550.[2] Sen pinta-ala on 7 105 neliökilometriä.[1] Kantonin pääkaupunki on Chur.

Graubünden (saksaksi)
Grischun (retoromaaniksi)
Grigioni (italiaksi)
Grisons (ranskaksi)
Graubündenin asutus keskittynyt laaksoihin, kuvassa Landwasserin laaksossa sijaitseva Davos.
Graubündenin asutus keskittynyt laaksoihin, kuvassa Landwasserin laaksossa sijaitseva Davos.
Vaakuna
Vaakuna
Graubünden sijaitsee Kaakkois-Sveitsissä.
Graubünden sijaitsee Kaakkois-Sveitsissä.

Koordinaatit: 46°45′N, 9°40′E

Valtio  Sveitsi
kuntia 106 (1.1.2019)
Perustettu 1803
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Chur
Pinta-ala 7 105,0[1] km² (1.)
Väkiluku (31.12.2016)  (vakinaiset asukkaat) 197 550[2] (14.)
 – väestötiheys 28 as./km²
Kielet saksa, retoromaani, italia
BKT (2015, alustava) 14 mrd. Sfr (17.)[3]
 – asukasta kohti 71 000 Sfr (10.)[4]
Kantonin internetsivut
Graubündenin kantonin hallintoalueet.

Graubündenin kantoni rajoittuu etelässä Italian Lombardiaan, idässä Etelä-Tiroliin sekä pohjoisessa Liechtensteiniin ja Itävallan Tiroliin ja Vorarlbergiin. Lännessä naapurikantoneita ovat Ticino, Uri, Glarus ja Sankt Gallen.

MaantiedeMuokkaa

Graubünden on vuoristoseutua: kaksi kolmannesta kantonin pinta-alasta on niin vuoristoista, ettei siellä voi harjoittaa maanviljelyä[5]. Kantonin korkein vuori on Berninan Alpeilla lähellä Italian rajaa sijaitseva Piz Bernina (4 049 m mpy.).

Graubündenin järvet ovat pieniä. Niistä suurimmat sijaitsevat Engadinin laaksossa. Graubünden on vedenjakaja-aluetta. Reinin alkujokien (Hinterrhein, Vorderrhein) alkupurot sijaitsevat Graubündenissä. Lisäksi Tonavan sivujoki Inn halkoo kantonin Engadinin laaksossa. Pon vesistöön kuuluvat Ticino ja Adda alkavat Graubündenistä. Myös yksi Adigen alkujoista, Rom, saa alkunsa alueelta.

Graubündenissä on monia kuuluisia talviurheilukeskuksia kuten Arosa, Davos, Diavolezza, Laax, Klosters, Lenzerheide ja St. Moritz.

HistoriaMuokkaa

Graubünden ei ole syntytavaltaan tavanomainen kantoni, vaan itsekin eräänlainen liittovaltio. Sen kehitys alkoi jo ajanlaskun alussa roomalaisen Raetian provinssin yhteydessä.selvennä

Vuonna 1367 perustettiin Gotteshausbund-niminen liitto vastustamaan Habsburgien liittolaisen Churin piispan vallan kasvamista. Toinen liitto Grauerbund perustettiin vuonna 1395 ja lakkautettua Toggenburgin kreivikuntaa seurasi Zehngerichtebund vuonna 1436. Näillä kolmella valtaryhmittymällä oli omat alueensa. Liitot muodostivat yhteisen Kolmen liittokunnan (saks. Freistaat der Drei Bünde) 1400-luvun lopulla ja liittokunnasta tuli Sveitsin valaliiton liittolainen.

Uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa Kolmen liittokunta ajautui Graubündenin sisällissotaan 1620–1649, jonka myötä kaikille alueen asukkaille taattiin uskonnonvapaus. Napoleon valtasi koko Sveitsin 1798 ja liittokunnan alueesta muodostettiin Helvetian tasavallan Raetian kantoni. Helvetian lakkauttamisen jälkeen alue liittyi kantonina osaksi Sveitsin valaliittoa vuonna 1803 nimellä Graubünden.

Graubünden on edelleen uskonnollisesti, kielellisesti ja poliittisesti moninainen.

HallintoMuokkaa

Kantoni koostuu 106 kunnasta (1.1.2019). Kunnat muodostavat 11 hallintoaluetta (saks. Region, retoromaaniksi regione, ital. district).[6]

Kunnista asukasluvultaan suurin on Chur, 34 880 asukasta, ja pienin Lohn, 44 asukasta (31.12.2016).[2]

Graubündenissä on menossa hallinnon uudistamishanke, jonka seurauksena kuntien määrä on laskenut 2010-luvulla merkittävästi[7] [6]:

Vuosi 1911 1970 2000 2005 2010 2012 2014 2016 2018 2019
Kuntien lukumäärä 224 220 212 208 180 176 146 114 108 106

VäestöMuokkaa

 
Graubündenin kielialueet vuonna 2000.

Kantonissa on kolme virallisia kieltä (saks. Amtssprache): saksa, retoromaani ja italia.[8] Saksankieliset ovat suurin ryhmä: 76 % yli 15-vuotiaista ilmoitti saksan pääkielekseen v. 2010. Seuraavaksi yleisimpiä kieliä ovat retoromaani (16 %), italia (12 %) ja portugali (4 %).[9]

Kielialueet ovat suhteellisen selkeät. Italiaa puhutaan Alppien eteläpuolella, retoromaania Engadininlaaksossa sekä Reinin latvoilla. Saksa on pohjois- ja keskiosan sekä kaupunkien kieli.

Graubünden on enimmäkseen katolista aluetta: vuonna 2013 katolisia oli 43 prosenttia ja protestantteja 34 prosenttia väestöstä.[5]

TalousMuokkaa

Graubündenin työpaikat (yhteensä 128 000) jakaantuivat vuonna 2014 sektoreittain seuraavasti:[5]

  • maa- ja metsätalous 6 %
  • teollisuus 21 %
  • palvelut 74 %.

LiikenneMuokkaa

Vuoristojen takia nopeita liikenneväyliä Graubündenissä ei juuri ole. Yksi, osin kaksikaistainen, moottoritie (A13) kulkee kantonin poikki, Reinin laaksoa pitkin ja San Bernardinon tunnelin kautta Alppien läpi pohjoisesta etelään, Ticinoon. Muut maantiet kulkevat laaksojen pohjalla ja ovat suhteellisen hitaita. Useat tiet naapurikantoneihin ja -maihin vievät korkeiden solien yli ja ovat usein suljettuja talvisin:

  • Ofenpass, Berninasola, Passo del Maloja ja Splügenpass johtavat Italiaan,
  • Oberalppass vie länteen, Uriin.

Kantonin julkisen liikenteen rungon muodostaa Rhätische Bahnin (RhB) rautatieverkko, jota täydentävät posti- ja muut linja-autoyhteydet sekä köysiradat.

Samedanissa, Engadinin laaksossa, lähellä St. Moritzia sijaitsee Euroopan korkeimmalla (1 707 m mpy.) oleva lentokenttä, Engadin Airport, jonne on tilaus- ja yksityisliikennettä. [10]

LähteetMuokkaa

  • Hitz, Florian et al.: Graubünden (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 11.1.2018. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 4.1.2018. (saksaksi)
  2. a b c Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991-2016 (Excel) 30.8.2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 4.1.2018. (saksaksi)
  3. Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  4. Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  5. a b c Bundesamt für Statistik > Regional > Kantone (Tilastotietoja kantoneista) 2013. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 4.1.2018. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  6. a b Gemeindestand - Resultat (Tilastokeskuksen kuntatietokanta) agvchapp.bfs.admin.ch. Viitattu 23.12.2018. (saksaksi)
  7. Gemeindereform - Entwicklung Anzahl Gemeinden ja Fusionen beschlossen und laufende Fusionsprojekte (pdf) (Kuntien lukumäärän muutos vuodesta 1911 ja kuntaliitokset 2016–17) Kantonin kotisivut. 2015. Kanton Graubünden. Viitattu 24.10.2015. (saksaksi)
  8. Graubündenin kielilaki
  9. Ständige Wohnbevölkerung ab 15 Jahren nach Hauptsprache. (Excel) Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 16.2.2013. (saksaksi)
  10. Engadin Airportin sivut

Aiheesta muuallaMuokkaa