Wikipedia

Heikki Aho

suomalainen valokuvaaja ja dokumenttielokuvien tekijä
Tämä artikkeli käsittelee valokuvaaja ja elokuvaaja Heikki Ahoa. Samannimisestä jalkapalloilijasta katso Heikki Aho (jalkapalloilija).

Heikki Taavetti Aho (29. toukokuuta 1895 Hausjärvi – 27. huhtikuuta 1961 Helsinki[1]) oli suomalainen valokuvaaja ja elokuvaaja.

Heikki Aho
Henkilötiedot
Koko nimi Heikki Taavetti Aho
Syntynyt29. toukokuuta 1895
Hausjärvi
Kuollut27. huhtikuuta 1961 (65 vuotta)
Helsinki
Ammatti valokuvaaja, elokuvaaja, elokuvaohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elämä muokkaa

Heikki Aho oli Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin esikoispoika. Hän syntyi Hausjärvellä mutta varttui Järvenpäässä Aholassa. Hänellä oli veli Antti Aho ja velipuoli Björn Soldan, jotka olivat häntä nuorempia.

Aho aloitti paperi-insinöörin opinnot 1910-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa.[2] Hänen opiskeluaikaisiin ystäviinsä kuuluivat muun muassa Alvar Aalto sekä myöhemmin Neuvostoliitossa vaikuttanut Eyolf Mattsson.

Vuoden 1918 sisällissodan aikana Aho toimi Mattssonin tapaan punaisten hallinnossa, mutta ei kuitenkaan pasifistina liittynyt punakaartiin. Ahon kohdalla kyse oli ilmeisesti jonkinlaisesta kapinasta valkoisten kannattajiin kuulunutta porvarillista isäänsä kohtaan.[3] Helmikuun lopussa Aho matkusti Ruotsiin yhdessä toimittaja Allan Walleniuksen kanssa kansanvaltuskunnan lähettinä, ja joutui Ahvenanmaata miehittäneiden ruotsalaisten pidättämäksi.[4] Sodan loppuvaiheessa Aho pakeni muiden punaisten johtohenkilöiden mukana Helsingistä Viipuriin. Valkoiset vangitsivat hänet Viipurin taistelun aikana ja Aho joutui vankileirille. Hänen henkensä pelasti todennäköisesti vain äidin Venny Soldanin vetoomuus kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimille.[3] Sodan jälkeen Aho jatkoi opintoja Saksassa Dresdenissä, josta valmistui diplomi-insinööriksi. Samalta matkalta hän löysi itselleen vaimon, liettualaissyntyisen tanssijan Dinah Selkinan[5], ja pari vihittiin vuonna 1923.

Ahoa kiinnosti erityisesti kuvan teoreettinen ja tekninen tutkimus. Hän perusti 1924 velipuolensa Björn Soldanin kanssa Aho & Soldan -yhtiön, joka tuotti ja kuvasi noin 400 dokumenttielokuvaa, ja tuotantoon kuuluu myös 20 000 valokuvaa.[5] Ahon itsensä ohjaamat elokuvat olivat pääosin dokumenttielokuvia, mutta yhtiön tuottamien elokuvien joukossa oli joitakin fiktiivisiäkin elokuvia, kuten Nyrki Tapiovaaran ohjaama, Juhani Ahon romaaniin perustuva Juha.[1]

Valokuvauksen alalla Aho ja Soldan keskittyivät sekä dokumentaariseen että taidevalokuvaukseen. He julkaisivat yhteistyössä Otavan kanssa useita valokuvakirjoja. Heidän tuotantoonsa kuuluu tuhansia valokuvia, joita on ollut esillä lukuisissa aikakauslehdissä ja näyttelyissä.

Dokumentti muokkaa

Lastuja – taiteilijasuvun vuosisata on Peter von Baghin ohjaama dokumenttielokuva vuodelta 2011. Elokuva kertoo Juhani Ahon suvun tarinaa 1800-luvun lopulta kohti nykyaikaa. Keskeisiä henkilöitä elokuvassa ovat Juhani Aho, hänen vaimonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt ja Ahon lapset Heikki Aho ja Björn Soldan. Kolmatta sukupolvea edustaa Juhani Ahon lapsenlapsi, valokuvaaja Claire Aho.[6]

Teokset muokkaa

  • Heikki Aho & Björn Soldan, Villi kaunis Lappi, WSOY, 1936.
  • Heikki Aho & Björn Soldan, Kuva-Suomi : kotimaamme arkena ja pyhänä, Otava, 1939. (2. P. 1946.)
    • Finland i bild : land och folk i helg och söcken, Otava, 1939. (2. P. 1946.)
    • Finnland im Bild : Land und Volk an Werk- und Feiertagen, Otava, 1941.
    • Look at Finland, Otava, 1946.
  • Aurinko paistaa saaristoon, Kivi, 1947.
    • Islands of Finland, Kivi, 1947.
    • Sol över Finlands skär, Kivi, 1947.
  • Heikki Aho & Björn Soldan & E. J. Paavola, Suomen kuva, Otava, 1948.
    • Se Finland, Otava, 1948. (2. p. Otava, 1952.)
    • Picturesque Finland, [s.n.], 1948. (2. p. Otava, 1952.).
  • Heikki Aho & Björn Soldan & Jörn Donner & Ilkka Kippola: Aho & Soldan : kaupunkilaiselämää: näkymiä 1930-luvun Helsinkiin, WSOY, cop. 2011. ISBN 978-951-0-36291-4.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Heikki Aho Elonetissä.
  2. ↑ Eeva-Liisa Pere: "Menin joka paikkaan enkä kysellyt lupia". Helsingin Sanomat, 16.10.2015, s. C 1. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b Schidt, Göran: Valkoinen pöytä : Alvar Aallon nuoruus ja taiteelliset perusideat, s. 90. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-10654-4-0.
  4. ↑ Händelserna på Åland. Arbetet, 5.3.1918, nro 27, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.10.2017. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Heikki Haapavaara: Suomi-kuvan pioneerit (Artikkeli julkaistu alun perin: Kauppalehti Optio 2011 : 8, s. 34-41) Aho & Soldan.
  6. ↑ Esite: Lastuja, taiteilijasuvun vuosisata, Aho & Soldan -sivusto, viitattu 19.10.2015

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heikki_Aho&oldid=19813006”