Harri Haanpää
Harri Haanpää (s. 3. syyskuuta 1951 Pori)[1] on WSOY:n entinen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö, joka oli keskeinen henkilö yhtiön kotimaisen kirjallisuuden julkaisussa. Haanpää on ollut monien tunnetuimpien kirjailijoiden, kuten Rosa Liksom, Jari Tervo ja Sofi Oksanen, luottohenkilö ja -kustannustoimittaja. WSOY:n vuoden 2010 kriisin aikana, jolloin yhtiöstä lähti useita kirjailijoita muihin taloihin, hänet siirrettiin kustannuspäällikön tehtävästä kustantajaksi, ja hänen tilalleen tuli Yleisradiosta Harri Virtanen. Toukokuussa 2011 julkistettiin tieto, että hän oli siinä yhteydessä sopinut jäävänsä eläkkeelle syyskuussa 2011.[2][3]
Eläkkeelle siirryttyään Haanpää on jatkanut kirjojen toimittamista freelancerina WSOY:lle. Joulukuusta 2011 hän aloitti Liken kustannuspäällikkönä. Samassa yhteydessä Likeen siirtyivät myös Sofi Oksanen ja Riikka Ala-Harja.[4][5]
Teokset
muokkaa- Kalenteri 84: uuden kirjallisuuden vuosikirja; toim. Harri Haanpää, Jukka Petäjä, Eeropekka Rislakki. Weilin + Göös, 1983.
- Kalenteri 86: uuden kirjallisuuden vuosikirja; toim. Harri Haanpää, Katariina Kaila. Weilin + Göös, 1986.
- Remu pienellä näyttämöllä; valokuvat: Ben Kaila; tekstit: Remu Aaltonen & Harri Haanpää. Musta taide, 1994
- Ben Kaila, Kysymys vähästä; tekstit: Carl-Gustaf Lilius, Harri Haanpää. Pohjoinen, 1996
- Ganes: valokuvia Hurriganesista; kuvat: Ben Kaila, Henrik Schütt, Risto Vuorimies, tekstit: Harri Haanpää. Johnny Kniga, 2006
- Juhani Peltonen, Lähes täydellisiä käsityksiä kaikesta; toimittanut Harri Haanpää. WSOY, 2007
- Ben Kaila, Valokuvia; essee: Harri Haanpää; Musta taide, 2008
Lähteet
muokkaa- ↑ Lehti, Anu-Elina: Hamppari Vihreä Lanka. 30.9.2011. Viitattu 1.10.2011.
- ↑ Haanpää jättää WSOY:n Yle Uutiset. 10.5.2011. Viitattu 11.5.2011.
- ↑ Kaseva, Tuomas: Pettynyt Harri Haanpää jättää WSOY:n. Helsingin Sanomat, 11.5.2011, s. C 1.
- ↑ Mäkinen, Esa: Sofi Oksanen vaihtaa joukkuetta, osa III. Helsingin Sanomat, 8.12.2011, s. C 1.
- ↑ Sofi Oksanen Like Kustannuksen kirjailijaksi Helsingin Sanomat. 7.12.2011. Viitattu 8.12.2011.