Hampurin taidehalli

Hampurin taidehalli; Hamburger Kunsthalle
Tyyppi	Taidemuseo, kokoelma
Sijainti	Hampuri, Saksa
Perustettu	1869
Johtaja	Hubertus Gaßner
Kotisivut	hamburger-kunsthalle.de
Koordinaatit	53°33′18″N, 10°00′11″E
	Hampurin taidehalli
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Hampurin taidehalli (saks. Hamburger Kunsthalle) on taidemuseo, joka sijaitsee Hampurissa Saksassa. Museo on erikoistunut hampurilaiseen taiteeseen 1300-luvulla, hollantilaisiin ja 1500-1600-luvun flaamilaisiin taiteilijoihin, ranskalaiseen ja saksalaiseen 1800-luvun taiteeseen sekä nykytaiteeseen.

Museo koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä rakennuksesta, jotka ovat Hampurin keskustassa lähellä metron pääasemaa.^[1]

Historia

Ensimmäinen museorakennus rakennettiin vuosina 1863—1869. Toinen rakennus valmistui vuonna 1919. Uusin osa on ollut rakenteilla vuodesta 1976 vuoteen 1997.^[1]

Ensimmäinen johtaja Alfred Lichtwark nimitettiin tehtäväänsä vuonna 1889. Lichtwark toi museolle maailmanlaajuista mainetta löytämällä uudelleen merkittävät gotiikan ajan hampurilaiset maalarit Mestari Francken ja Mestari Bertramin sekä romantiikan ajan maalarit Rungen ja Friedrichin. Hän myös hankki museoon näiden taiteilijoiden teoksia. Hän laajensi myös monien uudempien taiteilijoiden, kuten ranskalaisten impressionistien teosten kokoelmaa museossa.^[2]

Lichtwarkin seuraaja Gustav Paul aloitti vuonna 1914. Hänen aikanaan museota laajennettiin uudella rakennuksella, mikä olikin tarpeen tilanpuutteen vuoksi. Muuton yhteydessä hän järjesti kokoelmat uudelleen. Uudempi ekspressionistinen taide ja modernismi ei ollut Paulin alaa, mutta siitä huolimatta hän hankki museolle Édouard Manet'n maalauksen Nana, joka on nykyisin yksi museon kokoelmien merkittävimmistä teoksista.^[2]

Kokoelmat

Galerie der Gegenwart

Museossa on merkittävä kokoelma 1800-luvun maalauksia eri taiteilijoilta, kuten Max Liebermannilta, Philipp Otto Rungelta, Caspar David Friedrichiltä ja Adolph von Menzeliltä. Gallerie der Gegenwart omistautuu moderneille taiteilijoille, kuten Pablo Picassolle, Paul Kleelle ja Max Beckmannille, sekä vuoden 1945 jälkeiselle taiteelle.^[3]

Mestari Bertram: Grabow-alttari 1383.
Versio Edvard Munchin Madonnasta. Öljymaalaus 90 cm × 71 cm.
Edvard Munch: Tyttöjä sillalla, 1901
Caspar David Friedrich: Jäämeri 1824, öljymaalaus 96,7 x 126,9 cm.
Caspar David Friedrich: Vaeltaja sumumeren yllä 1818, öljy 98,4 x 74,8 cm.
Rosa Bonheur: Changement de pâturages, Laitumen vaihto, 1863. Öljy 64 x 100 cm.
Édouard Manet: Nana 1877
Max Liebermann: Terrasse des Restaurants Jacob in Nienstedten an der Elbe, 1902
Paul Gauguin:
Jeunes baigneurs bretons 1888.
Franz Marc: Elefantti 1907, liitupiirustus.
Ernst Ludwig Kirchner: Selbstbildnis mit Modell, öljymaalaus 1910
Franz Marc: Affenfries öljymaalaus 1911
Ernst Ludwig Kirchner: Das Wohnzimmer, 1921
Paul Klee: Kultakala, öljy ja akvarelli paperille 1925
Paul Klee: Revolution des Viadukts, 1937