Avaa päävalikko
Lange vuonna 1949.

Halvard Manthey Lange (16. syyskuuta 190219. toukokuuta 1970)[1] oli norjalainen diplomaatti ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi Norjan ulkoministerinä kaksi vuosikymmentä, vuodesta 1946 vuoteen 1965.

Halvard Lange oli Nobel-palkitun pasifistin Christian Lous Langen poika, joka omaksui isänsä aatemaailman. Hän opetti 1930-luvulla taloushistoriaa Oslon kauppakorkeakoulussa ja toimi kansanopiston rehtorina. Vuodesta 1933 aina 1960-luvulle saakka hän oli mukana Norjan työväenpuolueen johtoelimissä, lukuun ottamatta sotavuosia 1940–1945, jolloin hän oli Gestapon vankina.

Lange oli ulkoministerinä yksi Norjan Nato-jäsenyyden ja muiden kansainvälisten yhteistyömuotojen vahvimmista tukijoista. Langea kuvataan hiljaiseksi ja vaatimattomaksi, mutta lujatahtoiseksi poliitikoksi.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Halvard Lange, Store norske leksikon. Viitattu 2.11.2014.
  2. Möller, Knud: ”Lange, Halvard Manthey (1902)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 109. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.