Halsvuoren kalliomaalaus

kalliomaalaus Jyväskylässä

Halsvuoren kalliomaalaus sijaitsee Jyväskylässä Jylhänperällä, noin 14 kilometriä keskustasta, aivan Laukaan rajalla Vihtavuoren tehtaiden läheisyydessä. Kalliomaalaus on pieni kohde, josta voi erottaa neljä kuviota, vaikka se on vaurioitunut ja haalistunut. Maalaus on vaurioitunut sen alapuolella pidetyn nuotiotulen vuoksi. Kallioseinämään on lyöty kiipeilykoukkuja, hyvin lähelle kuvakenttää.[1]

Halsvuoren kalliomaalaus
Sijainti

Halsvuoren kalliomaalaus
Koordinaatit 62°22′11.5675″N, 025°48′46.6818″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus
Aiheesta muualla

Halsvuoren kalliomaalaus Commonsissa

Löytyminen ja tutkimus muokkaa

Maalauksen on löytänyt Timo Miettinen vuonna 1979. Samana vuonna maalauksia puhdistettiin noesta, mutta uudet nuotiot ovat noenneet sen uudelleen. Timo Sepänmaa inventoi sen vuonna 1987. Maalauksen ovat tarkastaneet Pekka Kivikäs vuonna 1993 sekä Eeva-Liisa Schulz ja Miikka Kumpulainen vuonna 2009. Maalaus vaikuttaa heikosti dokumentoidulta.[1]

Muinainen ympäristö muokkaa

Maalaukset sijaitsevat vaikuttavan kallioseinämän juurella. Seinämä on noin 500 metriä pitkä ja paikoin noin 20 metriä korkea. Jyrkänne aukeaa lounaaseen umpeen kasvaneeseen lampeen, joka laski aikoinaan Hiidenjärveen ja Iso-Kuukkaseen. Kyseiset metsäjärvet ovat erillään Päijänteestä ja Leppävedestä, joka sijaitsee maalauksesta 5 kilometrin päässä.[2][3]

Yleisesti hyväksytty teoria siitä, että maalaukset sijaitsivat kivikaudella yleisen kulkureitin varrella ei näytä sopivan Halsvuoren maalaukseen. Timo Sepänmaa on ehdottanut, että tämä maalaus olisi kannaksia ylittävän maareitin varrella. Maalauksen edessä on noin 20-30 metriä leveä alue, joka on kuivaa maata ennen suoalueen alkamista. Kohtaan voi kuvitella pienen leirin.[3][4]

Maalaukset muokkaa

Maalaukset sijaitsevat Halsvuoren korkean kallioseinämän juurella. Ihmishahmot ovat noin 160 cm (vasen ihminen) ja 145 cm (oikea) korkeudella. Vaikka kallion sileä alue on 17 metriä korkea ja 20 metriä leveä, on maalausalue vain metrin levyinen. Kallioseinämä nojaa hieman ulospäin niin, että se suojaa maalausta tietystä suunnasta. Juuri maalausten lähellä on pidetty nuotiota, joka on noennut seinämää maalausten kohdalta. Rauhoituskilpi on irrotettu seinästä ja ilmeisesti hävinnyt.[3][1]

Maalaukset ovat pieniä. Vasemmanpuoleiset kuviot esittänevät ihmisiä, joiden etäisyys toisistaan on puoli metriä, ja jotka kantavat käsissään jotakin.[5]. Kantamuksia on arveltu saaliseläimiksi ja niitä on ehdotettu ketuksi, majavaksi tai oravaksi.[6] Vasen ihmishahmo on 35 cm korkea ja 22 cm leveä ja sille on maalattu kantamus oikeaan käteen. Oikeanpuoleinen hahmo on 31 cm pitkä ja 19 cm leveä ja se kantaa kohdettaan vasemmassa kädessään.[2][7]

Oikeanpuoleisia läikkiä ei ole tunnistettu.[2]

Lähteet muokkaa

  • Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, s. 74. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Muinaistaideyhdistys: Halsvuori[vanhentunut linkki]
  • Luukkonen, Ismo: Halsvuori
  • Sepänmaa, Timo: Kalliomaalausten topografiaa, s. 105-122. julkaisusta Aurinkopeura III. Helsinki: Muinaistaideyhdistys, 2007. ISBN 951-95415-2-7. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 3.12.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Muinaisjäännösrekisteri: Halsvuoren kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 26.4.2011. Museovirasto. Viitattu 1.12.2012.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Museovirasto
  2. a b c Muinaistaideyhdistys
  3. a b c Lahelma, 2008, s.223
  4. Sepänmaa, 2007, s.105–122
  5. Luukkonen, valokuva
  6. Lahelma, 2008, s.64
  7. Lahelma, 2008, s.27

Aiheesta muualla muokkaa