Hallavahakas
Hallavahakas (Hygrophorus hypothejus) on Suomessa myöhäissyksyn merkittävimpiä ruokasienilajeja. Se esiintyy toisinaan vielä lumien aikaan, ja lokakuun loppu sekä marraskuu ovat sienen parasta keruuaikaa.[3] Hallavahakas esiintyy yleensä pienehköissä ryhmissä.
| Hallavahakas | |
|---|---|
_Fr_206339_crop.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Hygrophoraceae |
| Suku: | Metsävahakkaat Hygrophorus |
| Laji: | hypothejus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja kokoMuokkaa
Hallavahakkaan lakki on laakea, kuoppakeskustainen, ohutmaltoinen, oliivinvihertävänruskea tai mustanruskea, keskeltä usein tummin, sekä limapintainen ja noin 2–6 cm leveä. Heltat ovat keltaiset ja lyhytjohteiset, paksut, vahakkaille tyypillisesti harvassa. Jalka noudattelee helttojen kanssa samaa väriä, se on tyvestä punertava, muuten limainen mutta yläosastaan kuiva. Malto on oranssinkeltaista ja maku mieto. Yleensä sieni tulee esiin vasta loppusyksystä, ensimmäisten pakkasten jälkeen.[3][4][5]
LevinneisyysMuokkaa
Hallavahakas on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.[4]
Kasvupaikka ja elinympäristöMuokkaa
Lajia tapaa yleisenä kangasmetsissä ja jäkäläkankailla männyn seuralaisena. Se on männyn juurisieni.[4][5]
KäyttöMuokkaa
Miedonmakuista hallavahakasta voi käyttää kaikin tavoin ruokasienenä. Se ei ole lainkaan harvinainen, mutta itiöemien esiintyminen sattuu myöhäiseen syksyyn.[4][5] Sitä on myös käytetty värjäykseen.[3][6]
Hallavahakasta muistuttaa lähimmin harmaakirjovahakas (Hygrophorus olivaceoalbus).
KuviaMuokkaa
_Fr_176488.jpg)
_Fr_176489.jpg)
LähteetMuokkaa
- ↑ Dahlberg, A.: Hygrophorus hypothejus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 24.8.2008
- ↑ a b c Kosonen, Lasse: Uusi perheen sienikirja, s. 51. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19559-6.
- ↑ a b c d Salo, Kauko: Hallavahakkaat odottavat poimijaansa 2.11.2006. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ a b c UPM Metsämaailma: Hallavahakas (Hygrophorus hypothejus) metsamaailma.fi. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ Coloria.net: Värjäys: Kasveja H coloria.net. Viitattu 21.11.2017.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Suomen Luonnonsuojeluliitto: Kuukauden sieni 2015 - Lokakuu 2015: Hallavahakas Hygrophorus hypothejus
- Valkonen, Maijaliisa: Kannattaako sieniä vielä etsiä? – Tutkija: Nämä lajit voivat yllättää poimijan Länsiväylä. 3.11.2015. Arkistoitu 8.2.2018.