Avaa päävalikko

Hallavahakas (Hygrophorus hypothejus) on Suomessa myöhäissyksyn merkittävimpiä ruokasienilajeja. Se esiintyy toisinaan vielä lumien aikaan, ja lokakuun loppu sekä marraskuu ovat sienen parasta keruuaikaa.[2] Hallavahakas esiintyy yleensä pienehköissä ryhmissä.

Hallavahakas
2012-03-19 Hygrophorus hypothejus (Fr.) Fr 206339 crop.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Vahakkaat Hygrophoraceae
Suku: Metsävahakkaat Hygrophorus
Laji: hypothejus
Kaksiosainen nimi

Hygrophorus hypothejus
Fr. [1]

Katso myös

 Commons-logo.svg Hallavahakas Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Hallavahakkaan lakki on laakea, kuoppakeskustainen, ohutmaltoinen, oliivinvihertävänruskea tai mustanruskea, keskeltä usein tummin, sekä limapintainen ja noin 2–6 cm leveä. Heltat ovat keltaiset ja lyhytjohteiset, paksut, vahakkaille tyypillisesti harvassa. Jalka noudattelee helttojen kanssa samaa väriä, se on tyvestä punertava, muuten limainen mutta yläosastaan kuiva. Malto on oranssinkeltaista ja maku mieto. Yleensä sieni tulee esiin vasta loppusyksystä, ensimmäisten pakkasten jälkeen.[2][3][4]

LevinneisyysMuokkaa

Hallavahakas on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.[3]

Kasvupaikka ja elinympäristöMuokkaa

Lajia tapaa yleisenä kangasmetsissä ja jäkäläkankailla männyn seuralaisena. Se on männyn juurisieni.[3][4]

KäyttöMuokkaa

Miedonmakuista hallavahakasta voi käyttää kaikin tavoin ruokasienenä. Se ei ole lainkaan harvinainen, mutta itiöemien esiintyminen sattuu myöhäiseen syksyyn.[3][4] Sitä on myös käytetty värjäykseen.[2][5]

Hallavahakasta muistuttaa lähimmin harmaakirjovahakas (Hygrophorus olivaceoalbus).

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 24.8.2008
  2. a b c Kosonen, Lasse: Uusi perheen sienikirja, s. 51. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19559-6.
  3. a b c d Salo, Kauko: Hallavahakkaat odottavat poimijaansa 2.11.2006. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 21.11.2017.
  4. a b c UPM Metsämaailma: Hallavahakas (Hygrophorus hypothejus) metsamaailma.fi. Viitattu 21.11.2017.
  5. Coloria.net: Värjäys: Kasveja H coloria.net. Viitattu 21.11.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa