Avaa päävalikko

Halikon aarre

Halikosta löytynyt varhaiskeskiaikainen hopea-aarre
Halikon aarre.

Halikon aarre on esihistoriallinen hopea-aarre, joka löytyi vuonna 1887 Joensuun kartanon mailta Rikalan kylästä Halikosta. Aarre on ajoitettu 1100-luvulle. Halikon aarre on Suomen arvokkain aarrekätkö ja myös yksi huomattavimmista koko Pohjoismaissa.[1] Korujen nykyinen säilytyspaikka on Kansallismuseo. [2] Kalevalakoru on tehnyt korujen pohjalta omia mallejaan.[3]

LöytyminenMuokkaa

Aarteen löysi halikkolainen torppari Karl Ollikkala syksyllä 1887 maatöiden yhteydessä Majalan keskiaikaisen krouvin lähettyviltä. Hopeaesineet olivat saviastiassa noin 60 cm:n syvyydessä. Ollikkalalle maksettiin esineistä 200 markan korvaus. Löytöpaikka sijaitsee nykyisessä Salon kaupungissa Seututie 110:n ja Nokian tehtaiden välissä. Alueella sijaitsee myös rautakautinen kalmisto ja Rikalan linnavuori. Paikalla on opastein varustettu luontopolku.[4]

Aarten sisältöMuokkaa

Löytyneen astian sisältä löytyi kullattu hopeinen krusifiksi ketjuineen, kaksi hopeista papinristiä ja 36:ta filigraanikoristeisesta helmestä koostuva kaulaketju. Aarre painoi noin 1,8 kg. Kullattu risti on ilmeisesti keskieurooppalaista alkuperää. Siinä ovat kuvattuina ristiinnaulittu Jeesus sekä ristin juurella olevat Neitsyt Maria ja apostoli Johannes. Ristin taakse on kaiverrettu latinankielinen teksti In cruce morte sva sibi vindicat omnia Christus (Ristillä Kristus kuolemallaan lunasti kaiken itselleen). [5] Hopearistit on valmistettu Skandinaviassa. Ne ovat onttoja, joten niitä on todennäköisesti käytetty pyhäinjäännösten säilyttämiseen. Filigraanihelmien kuviointi viittaa itään, Itämeren eteläosien slaavilaisille alueille tai Bysanttiin.

Alkuperäinen omistajaMuokkaa

Esineiden alkuperäisestä omistajasta ei ole varmaa tietoa. Ne ovat koruiksi raskaita ja hyvin epätavallisia, tämän vuoksi niiden on päätelty kuuluneen piispan liturgisiin asuihin. Iän perusteella omistajan on arveltu olleen joko Piispa Henrik tai Rodolfus-piispa. Myös aarteen kätkijä on tuntematon. Mahdollisesti korujen omistaja on kätkenyt ne vaaran uhatessa tai aarre on kulkeutunut Suomeen ryöstöretken seurauksena. Mahdollista on myös, että ne olisi ryöstetty Suomeen käännytystyötä tekemään tulleelta kirkonmieheltä ja unohdettu kätköönsä.

LähteetMuokkaa