Haladžit

Haladžit ovat turkkilaista haladžin kieltä puhuva kansa Iranissa. Aikanaan heitä asui myös laajasti muualla Lähi-idässä, mutta he ovat sittemmin sulautuneet muihin kansoihin. Uskonnoltaan he ovat šiialaisia. Haladžien asuttamasta alueesta käytetään joskus nimitystä Haladžistan. 1960- ja 1970-luvulla haladžin kieltä puhuvia arveltiin olevan parikymmentätuhatta, mutta heidän nykytilanteestaan tiedetään vähän. Ylipäätänsä he ovat pitkälti persialaistuneet.

Haladžit
Väkiluku	noin 20 000 tarkemmat arviot puuttuvat
Merkittävät asuinalueet  Iran
Kielet	haladži, persia
Uskonnot	šiialainen islam
Infobox OK

Tavallisimman käsityksen mukaan haladžit ovat alkuperältään turkkilainen kansa. Toisen teorian mukaan he polveutuvat hefthaliiteistä. Joidenkin lähteiden mukaan heitä muutti 900-luvulla nykyisen Afganistanin alueelle esimerkiksi Ghazniin, jossa he muodostivat sittemmin yhden Afganistanin pataanien kolmesta pääasiallisesta heimoliittoumasta. Oletettavasti he omaksuivat myös paštun kielen. Muita haladžeja muutti 1000-luvulla Persian ja Lähi-idän alueelle. Vaikka muuttajia oli suhteellisen paljon he levittäytyivät suurelle alueelle ja sulautuivat tavallisesti muihin heimoihin. He jättivät jälkeensä paikannimiä, kuten Halaçin, Halaçlarin ja Halaçlın kylät Turkissa. Krimin niemimaalla on Khalaj-niminen kylä ja yhden teorian mukaan Kalatš-na-Donu Venäjällä on saanut nimensä haladžien mukaan.

Nykyisen Iranin alueella suuri joukko haladžeja muutti Markazīn maakunnan alueelle. Joidenkin tietojen mukaan he saapuivat alueelle Anatoliasta ja heidän tiedetään asettuneen paikalle ennen Timur Lenkin (1336–1405) valtakautta. Masʿud Kayhānin mukaan heitä oli alueella vuosina 1932–33 yhteensä 17 500 ja 1960-luvulla Gerhard Doerfer arvioi heitä olevan noin 17 000. Aikanaan joukko haladžeja muutti Fārsin alueelle, mutta siellä he ovat ajan saatossa sulautuneet kaškaihin. Tosin jotkut tutkijat pitävät kaškaita ylipäätään vain haladžien alaryhmänä.