Hajasävel
Hajasävel on tonaalisen musiikin teoriassa sointuun kuulumaton sävel. Erilaisia hajasäveliä ovat lomasävel, sivusävel, vaihtosävel, ennakkosävel, pidätys, appoggiatura ja urkupiste. Hajasäveliä syntyy esimerkiksi, kun melodia liikkuu säestyssoinnun pysyessä samana. Loma-, sivu-, vaihto- ja ennakkosävelet ovat yleensä kestoltaan lyhyitä ja esiintyvät heikolla tahdinosalla. Pidätys ja appoggiatura taas esiintyvät vahvalla tahdinosalla.
- Lomasävel syntyy, kun soinnun sävelestä siirrytään asteliikkeellä toiseen soinnun säveleen.
- Sivusävel syntyy, kun soinnun sävelestä poiketaan viereiseen sekuntiin ja palataan takaisin.
- Vaihtosävel syntyy, kun soinnun sävelestä hypätään tai siihen tullaan sekuntia suuremmalla intervallilla.
- Ennakkosävel on seuraavan soinnun sävel, joka esiintyy, kun sointu ei ole vielä vaihtunut
- Pidätys syntyy, kun edellisen soinnun sävel jää jossain äänessä soimaan muiden äänten liikkuessa jo seuraavaan sointuun. Pidätys purkautuu aina säännönmukaisesti seuraavan soinnun säveleen.
- Appoggiatura on edellisessä soinnussa esiintymätön hajasävel, joka purkautuu kuin pidätys
- Urkupiste on yleensä bassossa soiva, paikallaan pysyvä, muusta harmoniasta riippumaton ääni, tavallisimmin dominantti tai toonika.
Lähteet muokkaa
- http://www.tay.fi/mute/har25.htm
- http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=15&la=fi (Arkistoitu – Internet Archive)