Avaa päävalikko

Haaste on oikeudenkäyntiin liittyvä termi. Haasteella tarkoitetaan vastaajalle annettua kehotusta vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon.[1] Tuomioistuin antaa haasteen vastaajalle sekä siviiliasioissa että rikosasioissa.

Haasteen sisältöMuokkaa

Kaikissa oikeuden antamissa haasteissa on aina seuraavat perusasiat:[1]

  • kehotus vastata kanteeseen kirjallisesti tai kehotus saapua oikeuteen vastaamaan kanteeseen tai syytteeseen suullisesti oikeuden istunnossa
  • määräaika, johon mennessä kirjallisen vastauksen on saavuttava asianomaisen oikeuden kansliaan, tai aika, jolloin oikeuden istunto pidetään
  • vastaamatta jättämisen tai oikeudesta poissa olemisen seuraamukset.

Haaste siviiliasioissaMuokkaa

Kaikille haasteille yhteisten perustietojen lisäksi siviiliasioissa annetussa haasteessa vastaajaa kehotetaan vastauksessaan:[2]

  1. ilmoittamaan, myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä;
  2. vastustaessaan kannetta esittämään sellaiset perusteet vastustamiselle, joilla on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta;
  3. ilmoittamaan mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hän aikoo vastauksensa tueksi esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
  4. esittämään vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena;
  5. liittämään vastaukseen asiakirja, johon kanteen vastustaminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja ne kirjalliset todisteet, joihin vastauksessa vedotaan; sekä
  6. tekemään väitteensä siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

Käräjäoikeus voi lisäksi kehottaa vastaajaa lausumaan vastauksessaan jostakin erityisestä kysymyksestä.

Haaste rikosasioissaMuokkaa

Kaikille haasteille yhteisten perustietojen lisäksi rikosasioissa annetussa haasteessa yleisesti kehotetaan vastaajaa:[3]

  1. ilmoittamaan kantansa häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin;
  2. ilmoittamaan kantansa perustelut, jos hän kiistää syytteen tai muut vaatimukset;
  3. ilmoittamaan todisteet, jotka hän aikoo esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen, jollei vastaajan tunnustuksen tai muiden seikkojen perusteella voida olettaa, ettei todistelua tarvita; ja
  4. toimittamaan tuomioistuimelle ne kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa.

LähteetMuokkaa

  1. a b Vuorenpää, Mikko: Prosessioikeuden perusteet. Helsinki: Talentum, 2009. ISBN 978-952-14-1447-3.
  2. Oikeudenkäymiskaari 5 luku 10 §. Finlex® – ajantasainen lainsäädäntö.
  3. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luku 9 §. Finlex® – ajantasainen lainsäädäntö.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.