Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston molemmissa maailmansodissa palvelleesta S-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Scimitar.

HMS Scimitar (viirinumero H21) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin S-luokan hävittäjä, joka palveli ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

HMS Scimitar
HMS Scimitar
HMS Scimitar
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company
Kölinlasku 30. toukokuuta 1917
Laskettu vesille 27. helmikuuta 1918
Palveluskäyttöön 29. huhtikuuta 1918
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 29. kesäkuuta 1947
Tekniset tiedot
Uppouma 919 t (kuiva)
1 240 t (max)
Pituus 84,12 m
Leveys 8,15 m
Syväys 2,99 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 90
Aseistus 3 × 4"/L45 (102 mm) QF Mk V -tykkiä
1 2 naulan ilmatorjuntatykki
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea
2 × 18" torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Alus tilattiin huhtikuussa 1917 John Brown and Companyltä Clydebankistä osana vuosien 1917–1918 laivasto-ohjelmien 11. tilausta. Aluksen köli laskettiin 30. toukokuuta ja se laskettiin vesille 27. helmikuuta 1918. Alus valmistui 29. huhtikuuta.[1]

PalvelusMuokkaa

HMS Scimitar palveli ensimmäisen maailmansodan lopulla hetken Suuressa laivastossa. Alus liitettiin 1938 Portsmouthin paikallislaivueeseen, jossa se palveli koululaivana.[1]

HMS Scimitar määrättiin syyskuussa 1939 Kanaalin saattueiden suojaksi. Alus suojasi 12. syyskuuta Southamptonista Brestiin saattuetta DB1 yhdessä HMS Vansittartin kanssa, minkä jälkeen se jatkoi saattueiden suojana. Alus muutettiin miinanraivaajaksi, mistä se palasi palvelukseen joulukuussa.[1]

HMS Sciimitar suojasi Kanaalin saattueita, kunnes se siirrettiin 26. toukokuuta 1940 Doverin alaisuuteen Dunkerquen evakuointeihin. Alus kolaroi 31. toukokuuta HMS Icaruksen kanssa, minkä seurauksena se ajautui karille. Se oli kesäkuussa telakalla korjattavana, minkä jälkeen se palasi saattuepalvelukseen. Alus kärsi Portlandin kesäkuisissa pommituksissa vaurioita.[1]

HMS Scimitar oli telakalla korjattavana, mistä palattuaan se valittiin sukellusveneidentorjuntatehtäviin. Aluksen palattua palvelukseen sille nousi 12. heinäkuuta Dartmouthissa pataljoonan vahvuinen yksikkö No. 3 Commando, jolla oli tehtävänä hyökätä Guernseyn saarelle. Alus aloitti operaation samana päivänä yhdessä HMS Saladinin kanssa. Osasto palasi operaation peruunnuttua 14. heinäkuuta Dartmouthiin.[1]

HMS Scimitar siirrettiin elokuussa Läntisen reitin alaisuuteen 5. Saattajaryhmään suojaamaan Atlantin saattueita. Alus suojasi syyskuussa ryhmän mukana saattuetta HX72. Saattue joutui 21. syyskuuta kuuden Saksan laivaston sukellusveneen hyökkäyksen kohteeksi. Alus palveli vuoden lopun osana ryhmää suojaten Atlantin saattueita.[1]

HMS Scimitar suojasi maaliskuussa 1941 saattuetta HX112 yhdessä HMS Walkerin, HMS Vanocin, HMS Volunteerin, HMS Sardonyxin sekä kuuden Flower-luokan korvetin kanssa. Sukellusvene U-100 havaitsi 7. maaliskuuta saattueen aloittaen hyökkäyksen saattuetta vastaan.[1]

HMS Scimitar siirrettiin kesäkuussa 8. Saattajaryhmään, jossa olivat HMS Malcolm, HMS Watchman, HMS Sardonyx, Flower-luokan korvetit HMS Arabis, HMS Nasturtium, HMS Violet ja Halcyon-luokan miinanraivaaja HMS Speedwell. Alus suojasi ryhmän mukana saattuetta HX133. Alus suojasi elokuussa ryhmän mukana saattuetta HX143, lokakuussa saattuetta ON30 ja marraskuussa saattuetta HX160.[1]

HMS Scimitar siirrettiin tammikuussa 1942 1. Saattajaryhmään, jonka mukana se sijoitettiin Londonderryyn yhdessä HMS Sabren ja HMS Alisman kanssa. Vuoden loppuun mennessä ryhmä suojasi kolmeatoista saattuetta, joista useita ilman tappioita.[1]

HMS Scimitar siirrettiin tammikuussa 1943 21. Saattajaryhmään, jossa se liittyi HMS Saladiniin, HMS Skateen ja HMS Sabreen suojaamaan Islannin ja Britteinsaarten välillä kulkevia saattueita. Alus sijoitettiin heinäkuussa Islantiin sijoitettuun varalla olevaan osastoon täydentämään Atlantin saattueiden suojana olevia saattajaryhmiä. Alus vaurioitui heinäkuussa myrskyssä, minkä vuoksi sen oli palattava kotimaahan telakalle.[1]

HMS Scimitarin ollessa telakalla 21. Saattajaryhmä lakkautettiin ja hieman myöhemmin ryhmä perustettiin uudelleen miehitettynä uusilla Castle-luokan fregateilla. Alus palasi palvelukseen syyskuussa.[1]

HMS Scimitar suojasi 4. syyskuuta yhdessä HMS Lancasterin, HMS Sardonyxin ja HMS Meteorin kanssa apumiinalaiva HMS Agamemnonia, HMS Menestheusta ja HMS Port Quebeciä täydennettäessä pohjoissulkua. Alus poistettiin lokakuussa Pohjois-Atlantin saattajatehtävistä ja se siirrettiin Plymouthiin Kanaalin saattueiden suojaksi.[1]

HMS Scimitar ja HMS Warwick metsästivät 20. helmikuuta 1944 ilmoitettua sukellusvenettä lounaisen reitin alueella. Etsinnän aikana HMS Warwickiin osui sukellusveneen laukaisema T5-akustinentorpedo, minkä jälkeen alus upposi nopeasti. HMS Scimitar pelasti alukselta 93 eloonjäänyttä.[1]

HMS Scimitar suojasi 26. huhtikuuta Yhdysvaltain laivaston maihinnousualuksia harjoiteltaessa Normandian maihinnousua se törmäsi maihinnousualukseen. Alus irrotettiin harjoituksesta ja se määrättiin palaamaan Plymouthiin korjattavaksi.[1]

HMS Scimitar poistettiin operatiivisista tehtävistä lokakuussa ja se siirrettiin koulutustehtäviin Plymouthiin. Alus poistettiin palveluksesta Euroopan sotatoimien päätyttyä, jonka jälkeen se sijoitettiin reserviin. Se sijoitettiin poistolistalle 1947, minkä jälkeen se myytiin BISCOlle. Alus hinattiin T W Wardille Briton Ferryyn, jonne se saapui 30. kesäkuuta.[1]

LähteetMuokkaa

  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa