HMS Juno (F46)

brittiläinen hävittäjä
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Juno (viirinumerot F46 ja ?.5.1940 alkaen G46) oli Britannian kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Aluksen alkuperäisenä nimenä piti olla HMS Jamaica

HMS Juno
Aluksen vaiheet
Rakentaja Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan, Skotlanti
Kölinlasku 5. lokakuuta 1937
Laskettu vesille 8. joulukuuta 1938
Palveluskäyttöön 24. elokuuta 1939
Poistui palveluskäytöstä upposi ilmapommituksessa 20. toukokuuta 1941
Tekniset tiedot
Uppouma 1 690 t (standardi)
2 330 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,8 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 40 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus
Aseistus 6 × QF 4,7"/L45 (120 mm) Mk XII -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII -ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä

2 × kaksipiippuista .303" Lewis -ilmatorjuntakonekivääriä
10 × 21" (533 mm) PR Mk II -torpedoputkea Mk IX ja Mk IX** torpedoille
30 × syvyyspommia

Valmistus muokkaa

Pääartikkeli: J-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 25. maaliskuuta 1937 osana vuoden 1936 laivasto-ohjelmaa nimellä HMS Jamaica Fairfield Shipbuilding and Engineering Companyltä Govanista Glasgow’sta, missä köli laskettiin vielä samana vuonna 5. lokakuuta. Alus laskettiin vesille 8. joulukuuta nimellä HMS Juno, jotta alkuperäinen nimi voitiin antaa valmisteilla olevalle Colony-luokan risteilijälle. Alus valmistui 25. elokuuta 1939.[1]

Palvelus muokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin J-luokasta muodostettuun 7. hävittäjälaivueeseen (14. hävittäjäviirikkö), jonka kotisatamana oli Immingham. Juno, HMS Jackal ja HMS Janus suojasivat 7. syyskuuta Britannian lähetystöhenkilökuntaa Berliinistä kotimaahan kuljettavaa Batavia IV:ää. Suojueena olleet alukset sijoitettiin Plymouthiin, jossa niiden tehtävänä oli suojata Kanaalin saattueita yhdessä Puolan laivaston hävittäjän ORP Gromin kanssa.

Alus joutui 7. joulukuuta 1939 partioidessaan Cromerin edustalla yhdessä HMS Jerseyn kanssa Saksan laivaston hävittäjien Z10 Hans Lody ja Z12 Erich Giese yllättämäksi, jolloin Jerseyihin osui torpedo vaurioittaen alusta pahoin.[2]

Huhtikuussa 1940 alus osallistui laivueen mukana Norjan tapahtumiin ennen kuin laivue siirrettiin Plymouthiin Englannin kanaalin valvontatehtäviin.[2]

Italian hallituksen 10. kesäkuuta 1940 antaman sodanjulistuksen jälkeen oli tarpeen vahvistaa Välimeren laivastoa, jolloin Juno siirrettiin yhdessä sisaralustena HMS Jervisin ja Januksen kanssa Välimerelle. Alus osallistui heinäkuussa 1940 Calabrian taisteluun ja maaliskuussa 1941 Matapanin taisteluun.[2]

Juno joutui Italian ilmavoimien CANT Z.1007 -pommikoneen hyökkäyksen kohteeksi ollessaan matkalla Välimeren laivaston mukana torjumaan Saksan joukkojen maihinnousua Kreetalle. Alus upposi 20. toukokuuta 1941 Kreetasta kaakkoon.[2]

Aluksen päälliköt muokkaa

  • W. E. Wilson 18. elokuuta 1939 – 31. lokakuuta 1940
  • St. John R. J. Tyrwhitt 31. lokakuuta 1940 – 21. toukokuuta 1941

Lähteet muokkaa

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937–43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Naval-history.net – HMS Juno
  2. a b c d Whitley, M. J. s.120