Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Janus (viirinumerot F53 ja 1940 alkaen G53) oli Britannian kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

HMS Janus
HMS Janus
HMS Janus
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter and Wigham Richardson, Wallsend
Kölinlasku 29. syyskuuta 1937
Laskettu vesille 10. marraskuuta 1938
Palveluskäyttöön 5. elokuuta 1939
Loppuvaihe upotettu 23. tammikuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 1 690 t (standardi)
2 330 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,8 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 40 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus
Aseistus 3 x QF 4,7" Mk XII kaksiputkisena Mk XIX -asennuksena
1 x QF 2 naulan Mk VIII neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 x Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä

2 x kaksipiippuista .303" Lewis
10 x 21" (533 mm) PR Mk II -torpedoputkea
30 x syvyyspommia

Valmistus muokkaa

Pääartikkeli: J-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 25. maaliskuuta 1937 osana vuoden 1936 laivasto-ohjelmaa Swan Hunterilta Wallsendistä Newcastlesta, missä köli laskettiin vielä samana vuonna 29. syyskuuta. Se laskettiin vesille 10. marraskuuta 1938 ja valmistui 5. elokuuta 1939.[1]

Palvelus muokkaa

Palvelukseen otettaessa alus määrättiin Kotilaivaston 7. hävittäjälaivueeseen. Se siirtyi 11. elokuuta 1939 Humberiin osallistuakseen harjoitukseen, jonka päätyttyä 20. elokuuta alus siirtyi edelleen Portlandiin. Miehistön koulutus keskeytettiin 30. elokuuta, kun alus määrättiin palaamaan laivueeseensa Pohjanmerelle.[1]

Alus liittyi 2. syyskuuta Humberin osastoon ja seuraavana päivänä se partioi Pohjanmerellä. Alus suojasi 6. syyskuuta Britannian Saksan suurlähettilästä Saksaan kuljettavaa SS Bataviaa Pohjanmerellä Maasin majakkalaivan pohjoispuolelta, kunnes se erkani Tonguen majakkalaivalla saatettavastaan HMS Jackalin ja HMS Junon kanssa. Seuraavana päivänä alus siirrettiin Plymouthiin suojaamaan Englannin kanaalin saattueita, jotka kuljettivat Britannian siirtoarmeijan joukkoja ja sotatarvikkeita Ranskan satamiin, kunnes se palasi 30. syyskuuta Humberin osastoon Pohjanmeren valvontaan.[1]

Tammikuussa 1940 alus määrättiin huollettavaksi Brigham and Cowanin telakalle Hulliin, mistä vapauduttuaan se palasi Humberiin. Alus avusti 27. helmikuuta kolarissa vaurioitunutta Jackalia ja miehistö pelasti ruotsalaisen SS Storforsin eloonjääneet. Seuraavana päivänä alus saattoi Jackalin Tyneen telakalle. Alus avusti 19. maaliskuuta ruotsalaisen SS Torin kanssa kolaroinutta HMS Jervisiä.[1]

Alus siirtyi laivueen mukana Rosythiin, missä se liitettiin Kotilaivaston ja saattueiden suojaksi. Alus suojasi 5. huhtikuuta HMS Javelinin ,HMS Junon, HMS Eclipsen, HMS Grenaden ja HMS Calcuttan kanssa Norjaan saattueen ON25, mistä se erkani 8. huhtikuuta liittyäkseen Kotilaivastoon Norjan taisteluihin.[1]

Oltuaan viikon Norjan rannikolla alus suojasi 16. huhtikuuta Scapa Flow'sta ristielijä HMS Suffolkin, jonka kanssa se tulitti seuraavana päivänä Stavangerin lentokenttää operaatio Duckissa. Operaation lopulla alukset joutuivat ilmahyökkäykseen, jossa risteilijä vaurioitui pahoin.[1]


Lähteet muokkaa

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet muokkaa