HMS Anthony (H40)

Royal Navyn hävittäjä

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston A-luokan hävittäjästä. Muita merkityksiä täsmennyssivulla Anthony.

HMS Anthony (viirinumero H40) oli vuonna 1930 palvelukseenotettu Britannian kuninkaallisen laivaston A-luokan hävittäjä, joka palveli kuninkaallisessa laivastossa koko toisen maailmansodan. Sotatoimien päätyttyä alus siirrettiin maaliskuussa 1946 reserviin ja myytiin romutettavaksi helmikuussa 1948.

HMS Anthony
HMS Anthony
HMS Anthony
Aluksen vaiheet
Rakentaja Scotts Shipbuilding and Engineering Company, Greenock
Kölinlasku 30. heinäkuuta 1928
Laskettu vesille 24. huhtikuuta 1929
Palveluskäyttöön 14. helmikuuta 1930
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 21. helmikuuta 1948
Tekniset tiedot
Uppouma 1 350 t (standardi)
1 773 t (max)
Pituus 98,4 m
Leveys 9,83 m
Syväys 3,73 m
Koneteho 34 000 hv
Nopeus 35,25 solmua
Miehistöä 138
Aseistus
Aseistus 4 × 4,7"/L45 QF Mk IX -tykkiä CP Mk XIII -asennuksena
2 × QF 2 naulan Mk II -ilmatorjuntatykkiä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

Valmistus muokkaa

Pääartikkeli: A-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 6. maaliskuuta 1928 Scotts Shipbuilding and Engineering Companyltä Greenockista osana vuoden 1927 laivasto-ohjelmaa ja sen köli laskettiin 30. heinäkuuta 1928. Alus laskettiin vesille 24. huhtikuuta 1929 ja se otettiin palvelukseen 14. helmikuuta 1930.[1]

Palvelus muokkaa

Alus liitettiin 11. maaliskuuta 1930 Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen. Normaalien koulutuspurjehdusten, vierailujen ja huoltojen lisäksi alus oli heinäkuusta 1936 maaliskuuhun 1937 Espanjan Välimeren puoleisella rannikolla valvomassa aseiden vientikieltoa. Siinä tehtävässä se tutki 13. joulukuuta 1936 tulessa olleen neuvostoliittolaisen rahtialuksen.[2]

Alus siirrettiin maaliskuussa 1937 Sheernessin paikallislaivueeseen ja 28. syyskuuta huollettavaksi Chathamin telakalle, mistä se palasi 2. maaliskuuta 1938. Alus sijoitettiin tykistön koululaivaksi ja saman aikaisesti päivystysalukseksi Noreen. Se kolaroi 16. tammikuuta 1939 apualus HMS Leonard Piperin kanssa. Anthonyn saamat vauriot korjattiin Chathamin telakalla, mistä se poistui 18. helmikuuta sijoitettuna Noreen. Alus oli Noressa valvontatehtävissä, kunnes se siirrettiin 15. maaliskuuta torpedokouluun HMS Vernoniin.[2]

Hieman ennen toisen maailmansodan syttymistä alus muodosti 4. elokuuta laivaston liikekannallepanossa sisaraluksineen, lukuun ottamatta HMS Activea, Portlandissa Kanaalin läntisen kulkureitin alaisuuteen (engl. Western Approach Command) 18. hävittäjälaivueen.[3] Se siirrettiin marraskuussa 23. hävittäjälaivueeseen suojaamaan itärannikon saattueita.[4]

Alus saattoi tammikuussa 1940 sisaralustensa HMS Achatesin ja HMS Arrow’n kanssa taistelulaiva HMS Royal Sovereignin Halifaxiin, mistä palattuaan se jatkoi saattueiden suojaamista läntisen reitin alaisuudessa. Alus siirrettiin maaliskuussa 16. hävittäjälaivueeseen Portsmouthiin. Alus siirrettiin 15. huhtikuuta Portsmouthin telakalle korjattavaksi, ja se palasi palvelukseen koeajojen päätyttyä 20. toukokuuta.[4]

Dunkerquen evakuointi muokkaa

Pääartikkeli: Dunkerquen evakuointi

Alus määrättiin 26. toukokuuta evakuoimaan joukkoja Ranskasta osana operaatio Dynamoa, ja se kuljetti kaikkiaan yli 3 000 sotilasta Britteinsaarille. Se vaurioitui 30. toukokuuta ilmapommituksessa lähelle osuneesta pommista.[5] Seuraavana päivänä alus siirrettiin Portsmouthin telakalle korjattavaksi, mistä se palasi 18. kesäkuuta Harwichiin sijoitettuun laivueeseensa. Seuraavasta päivästä alkaen alus suojasi laivueen mukana saattueita sekä valvoi meriliikennettä Pohjanmerellä.[4]

 
Anthony pelastaa SS City of Benaresin eloonjääneitä.

Alus suojasi elokuussa laivueensa mukana raskaita pinta-aluksia. Syyskuussa alus siirrettiin saattueiden suojaksi 12. hävittäjälaivueeseen Greenockiin. Se pelasti 27. syyskuuta SS City of Benaresin eloonjäänyitä, jotka olivat olleet kymmenen päivää pelastusveneessä Saksan laivaston sukellusveneen upotettua heidän aluksensa 17. syyskuuta.[4]

Alus vaurioitui Saksan ilmavoimien Clyden alueelle helmikuussa 1941 tekemässä ilmahyökkäyksessä, ja se siirrettiin 13. helmikuuta korjattavaksi telakalle Glasgow’hun. Telakalta palattuaan alus määrättiin 3. hävittäjälaivueeseen, mistä se erkani huhtikuun alussa suojatakseen pohjoisen miinasulun miinanlaskuja Tanskansalmessa sekä Färsaarten ja Islannin välisellä merialueella. Alus suojasi 6. huhtikuuta HMS Cossackin kanssa miinoitusoperaatio SN8:aa. Se suojasi Achatesin kanssa risteilijöitä HMS Kenyaa ja HMS Edinburghia miinoitusoperaatiossa SM71. Anthony, HMS Electra ja Antelope sekä risteilijät HMS Hermione ja Kenya olivat 15. toukokuuta miinoittajien kaukosuojana miinoitettaessa Färsaarten ja Islannin väliä operaatiossa SN9B.[4]

Tanskansalmen taistelu muokkaa

Pääartikkeli: Tanskansalmen taistelu

Britannian amiraliteetti sai lentotiedustelutiedon, jonka mukaan Saksan laivaston taistelulaiva Bismarck ja risteilijä Prinz Eugen oli havaittu 21. toukokuuta 1941 kello 13.00 Bergenissä. Tiedoista pääteltiin, että alukset olivat matkalla Pohjois-Atlantin saattuereiteille. Kotilaivaston komentaja amiraali John Tovey käski taistelulaivaviirikön taisteluristeilijä HMS Hoodin ja taistelulaiva HMS Prince of Walesin sekä niitä suojanneet hävittäjät Electran, HMS Echon, Anthonyn, Antelopen, Achatesin ja HMS Icaruksen Islantiin Hvalfjörðuriin. Osasto lähti merelle seuraavan vuorokauden puolella kello 01.00.[6][7]

Amiraali Holland antoi jälkeen jääneelle hävittäjäsuojaukselleen määräyksen kello 2 aamuyöllä 24. toukokuuta etsiä pohjoisesta ja sitten lähteä Islantiin tankkaamaan. Achates, Electra, Anthony ja Echo kohtasivat tankattuaan Prince of Walesin 26. toukokuuta kello 11.00 (60°30′N, 29°00′W). Osasto saapui varhain aamulla 27. toukokuuta Hvalfjörðuriin, josta se jatkoi Prince of Walesin taistelussa saatujen vaurioiden pikakorjausten jälkeen seuraavana päivänä matkaansa. Osasto saapui 30. toukokuuta Rosythiin.[8]

Operaatio ER muokkaa

Anthony liitettiin operaatio ER:n Liinahamariin ja Kirkkoniemeen hyökkäävään osastoon, jossa se suojasi Murmanskiin matkannutta miinalaiva HMS Adventurea. Alus lähti hävittäjien mukana tankkaamaan Islantiin. Achatesin moottori sammui veden sekaisen polttoaineen vuoksi Islannin rannikolla, ja ohjauskyvytön alus ajautui 25. heinäkuuta Islannin rannikolle laskettuun pohjoiseen sulkuun kuuluneeseen miinakenttään SN69. Alus osui brittiläiseen Mk XXSB -miinaan (64°11′N, 13°00′W), jolloin sen keula tuhoutui kokonaan. Kaksitoista minuuttia räjähdyksestä aluksen moottorit saatiin käyntiin, ja se peruutti kahdeksan solmun nopeudella pois miinakentästä. Kaksi tuntia myöhemmin aluksen koneet jälleen sammuivat, ja Anthony hinasi pahoin vaurioituneen liikuntakyvyttömän sisaraluksensa Islantiin Seyðisfjörðuriin, jonne ne saapuivat 26. heinäkuuta kello 01.00.[9][5]

Elokuussa alus liitettiin amiraali Vianin Force K:hon, jonka tehtävänä oli suojata joukkojenkuljetusalus SS Empress of Canada Huippuvuorille. Osastoon kuuluivat myös risteilijät HMS Aurora ja HMS Nigeria, joiden tehtävänä oli evakuoida norjalaisen ja neuvostoliittolaisen siirtokunnan henkilöstö saarelta sekä tuhota kaikki jälkeen jätettävä materiaali.[5]

Gibraltarilla muokkaa

 
Anthonyn miehistö lataa syvyyspomminheitintä Gibraltarilla.

Alus siirrettiin 2. marraskuuta 1941 telakalle Humberiin. Siellä se sai määräyksen telakalta vapauduttuaan liittyä Gibraltarille sijoitettuun 38. hävittäjälaivueeseen. Tammikuussa 1942 alus aloitti koejot ja kouluttautumisen uuteen tehtäväänsä. Se liittyi 17. tammikuuta HMAS Normanin kanssa saattueeseen WS15, josta alus erkani seuraavana päivänä palaten Clydeen. Anthony aloitti laivuepalveluksen 21. tammikuuta. Alus liittyi 17. helmikuuta saattueeseen WS16 ja suojasi taistelulaiva HMS Malayaa, lentotukialus HMS Eagleä ja risteilijä Hermionea yhdessä Activen, HMS Blankneyn, HMS Croomen, HMS Duncanin, HMS Firedraken, HMS Laforeyn ja HMS Lightningin kanssa. Alus erkani 22. helmikuuta saattueesta yhdessä operaatio Spotteriin määrättyjen alusten kanssa ja aloitti matkan Gibraltarille. Osasto oli 24. helmikuuta Gibraltarilla, missä se valmistautui operaatioon.[4]

Huhti-toukokuussa alus oli Intian valtamerellä, jossa se otti osaa Madagaskarin valtaukseen. Alus oli 24.–31. elokuuta Selbornen kuivatelakalla Simon’s Townissa Etelä-Afrikassa.[5]

 
Alus sukellusveneentorjuntatehtävässä 26. tammikuuta 1944.

Alus oli tammi-helmikuun 1944 Gibraltarilla, jossa se osallistui Saksan laivaston sukellusveneen U-761 tuhoamiseen.[5]

Alus muutettiin toukokuussa sukellusveneentorjunta-alukseksi poistamalla muut paitsi A- ja X-tykit. Alus oli 24. joulukuuta suojaamassa yhdessä neljän muun aluksen kanssa saattuetta, jonka puolustuksen U-486 läpäisi ja upotti joukkojenkuljetusalus SS Leopoldin.[5]

Anthony siirrettiin tammikuussa 1946 lentokoneiden maalialukseksi Forthiin korvaamaan HMS Rapidin ja reserviin 27. maaliskuuta. Pian sen jälkeen aluksen myynti romutettavaksi hyväksyttiin, mutta kuusi kuukautta myöhemmin alus sijoitettiin koeajoihin Ship Target Trials Committeelle. Alus luovutettiin 18. elokuuta 1947 BISColle ja se saapui toukokuussa 1948 hinattuna romutettavaksi Trooniin West of Scotland Shipbreaking Companylle.[10][5]

Aluksen päälliköt muokkaa

Aluksen toisen maailmansodan aikaiset päälliköt olivat[5]:

  • Norman Vivian Joseph Thompson Thew 15. maaliskuuta 1939 – 14. lokakuuta 1940
  • Victor Cecil Froggatt Clark 14. lokakuuta 1940 – 25. helmikuuta 1941
  • John Michael Hodges 25. helmikuuta 1941 – 25. tammikuuta 1943
  • John Henry Wallace, DSC 25. tammikuuta 1943 – 11. syyskuuta 1944
  • Anthony Charles Dennis Leach 11. syyskuuta 1944 – helmikuu 1945
  • Arthus St. George Walton helmikuu–heinäkuu 1945
  • William Ridley Morton Murdoch heinäkuu 1945 –

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Anthony (H40).
  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Whitley, M. J. s. 99–100
  2. a b English, John s. 22
  3. Whitley, M. J. s. 100
  4. a b c d e f Naval-history.net - HMS Anthony
  5. a b c d e f g h Uboat.net - HMS Anthony
  6. - Uboat.net HMS Achates
  7. Levy, James P. s. 88
  8. Naval-history.net - HMS Prince of Wales
  9. English, John s. 18
  10. English, John s. 23