HMCS Skeena

HMCS Skeena (viirinumero D59 vuodesta 1940 alkaen I59) oli toisessa maailmansodassa palvellut Kanadan laivaston River-luokan hävittäjä, joka perustui Britannian Kuninkaallisen laivaston A-luokan hävittäjiin. Alus oli sisaraluksensa HMCS Saguenayn kanssa ensimmäiset varsinaisesti Kanadan laivastolle rakennetut alukset.

HMCS Skeena
HMCS Skeena
Aluksen vaiheet
Rakentaja	John I. Thornycroft and Company, Woolston, Hampshire
Kölinlasku	14. lokakuuta 1929
Laskettu vesille	10. lokakuuta 1930
Palveluskäyttöön	10. kesäkuuta 1931
Poistui palveluskäytöstä	haaksirikkoutunut 25. lokakuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma	1 337 t (standardi)
Pituus	97,9 m
Leveys	10 m
Syväys	3 m
Koneteho	32 000 hv
Nopeus	31 solmua
Miehistöä	181
Aseistus
Aseistus	4 × 4,7" (120 mm) QF Mk IX -tykkiä 2 × QF 2 naulan -ilmatorjuntatykkiä 4 × .303" Lewis-konekivääriä 8 × 21" (533 mm) torpedoputkea
Infobox OK

Valmistus

Pääartikkeli: River-luokka (hävittäjä)

Kanadan hallitus tilasi aluksen 29. helmikuuta 1929 John I. Thornycroft and Companyltä Woolstonista ja sen köli laskettiin 14. lokakuuta telakkanumerolla 1092. Alus laskettiin vesille vuotta myöhemmin 10. lokakuuta ja se valmistui 10. kesäkuuta 1931, jolloin se otettiin Portsmouthissa Kanadan laivaston palvelukseen.

Palvelus

Palvelukseen oton jälkeen Skeena palveli Kanadan länsirannikolla kotitukikohtanaan Esquimalt, josta se siirrettiin vuonna 1938 itärannikolle Halifaxiin.

Skeena Vancouverissa laituriin kiinnittyneenä vuonna 1934.

Alukselle nousi 3. syyskuuta 1939 Länsi-Intian ja Amerikan aseman komentaja esikuntineen kuljetettavaksi Bermudalle. Kanada julisti 10. syyskuuta sodan Saksalle ja alus saapui seuraavana päivänä Bermudalta Halifaxiin, jolloin se liitettiin Halifaxin saattajaosastoon suojaamaan Newfoundlandista lähteviä ja sinne saapuvia Atlantin saattueita. Alus siirrettiin toukokuussa 1940 Britteinsaarille läntisen alueen alaisuuteen Plymouthiin, jonne se saapui 31. toukokuuta jatkaen Atlantin saattueiden suojaamista.

Kesäkuussa alus suojasi Bretagnesta ja Biskajanlahdelta saapuvia evakuointisaattueita operaatio Aerialissa, mistä vapauduttuaan se palasi saattuepalvelukseen. Alus pelasti 17. heinäkuuta 65 brittiläisen kauppa-aluksen SS Manipurin miehistönjäsentä, jonka Saksan laivaston sukellusvene U-57 oli upottanut kahdeksan merimailia luoteeseen Wrathinniemestä. Se pelasti 14. lokakuuta pahoin vaurioituneelta apuristeilijä HMS Cheshireltä 230 eloonjäänyttä. Alukselta lähetettiin myös apuristeilijälle pelastusmiehistö, joka avusti höyrynpaineen ylläpidossa hinaajien saapumiseen saakka.

Alus lähti 3. maaliskuuta 1941 paluumatkalle Halifaxiin, jossa se siirrettiin telakalle huollettavaksi. Telakalla alus määrättiin palvelukseen palatessaan Newfoundlandin saattajaosastoon. Se palasi kesäkuussa koeajojen ja koulutusjakson jälkeen saattuepalvelukseen. Alus siirrettiin tammikuussa 1942 3. kanadalaiseen saattajaryhmään, jonka muut alukset olivat sen sisaralus HMCS Saguenay sekä korvetit HMCS Wetaskiwin, HMCS Sackville, HMCS Galt ja HMCS Camrose.

Heinäkuussa Skeena suojasi ryhmänsä mukana saattuetta HX115. Alus upotti 31. heinäkuuta Pohjois-Atlantilla syvyyspommein yhdessä Wetaskiwin kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-588 (49°59′N, 36°36′W). Alus jatkoi saattueiden suojaamista, kunnes se siirrettiin tammikuussa 1943 telakalle huollettavaksi.

Alus palasi palvelukseen 3. kanadalaiseen saattajaryhmään huhtikuussa koeajojen ja koulutusjakson päätyttyä. Se suojasi 16. huhtikuuta saattuetta HX223 Yhdysvaltain rannikkovartioston kutterin USCG Spenserin ja USCG Duanen ja ryhmänsä korvettien kanssa. Seuraavana päivänä sukellusveneitä vastaan käytävän taistelun aikana ryhmä sai vahvistuksekseen 3. brittiläisen tukiryhmän.

Toukokuussa alus suojasi saattuetta HX238, jota vastaan sukellusveneiden toiminta saatiin ilmavoimien tuella rajoitettua. Alus jatkoi Atlantin saattueiden suojaamista, kunnes se määrättiin tukemaan Normandian maihinnousua helmikuussa 1944.

Maaliskuussa Skeena määrättiin huollettavaksi telakalle, mistä se palasi huhtikuussa aloittaen kouluttautumisen. Alus liittyi toukokuussa saattueeseen SC157 liittyäkseen Britteinsaarilla 12. Saattajaryhmään. Alus erkani saattueesta sen saavuttua rannikolle, minkä jälkeen alus liittyi HMCS Qu'Appellen, HMCS Restigouchen ja HMCS Saskatchewanin muodostamaan ryhmään Plymouthissa. Ryhmän tehtävänä oli tukea Normandian ja Brestin välisiä operaatioita.

Alus torjui kesäkuussa ryhmänsä mukana sukellusveneitä Biskajanlahdella. Vapauduttuaan operaatiosta heinäkuussa alus aloitti ryhmän mukana meriliikenteen häirinnän Ranskan rannikolla, minkä tehtävänä oli estää Ranskan satamiin tukeutuneiden Saksan laivaston keveiden laivastoyksiköiden sekä sukellusveneiden toiminta.

Alus taisteli 5. heinäkuuta sukellusveneitä saattaneita aluksia vastaan upottaen kolme partioalusta. Se törmäsi 11. heinäkuuta Qu'Appellen kanssa taistellessaan Saksan laivaston yksiköitä vastaan Audiernenlahdella. Aluksella loukkaantui törmäyksessä neljätoista miehistönjäsentä ja alus siirrettiin korjattavaksi.

Elokuussa alus palasi ryhmäänsä, jonka mukana se osallistui kolmen troolarin upottamiseen 12. elokuuta. Alus vapautui syyskuussa Plymouthista ja se siirrettiin läntisen reitin alaisuuteen 11. Saattajaryhmään, jonka mukana se etsi sukellusveneitä läntisen reitin alueen ja Norjassa olevien sukellusvenetukikohtien väliltä.

Skeenan oli 24. lokakuuta ankkuroituneena Hvalfjordissa, kun sen ankkuri irtosi kovassa myrskyssä. Alus ajautui Videyn saaren rantaan ja sen pelastaminen oli myrskyn vuoksi mahdotonta. Alus oli marraskuun rantaan ajautuneena ja pelastusyrityksistä tuli tarkoituksettomia. Joulukuussa alus todettiin korjauskelvottomaksi.

Alus sijoitettiin poistolistalle ja se myytiin kesäkuussa 1945 Arsaell Jonassonille romutettavaksi.

Aluksen päälliköt

Aluksen päällikköinä olivat:

• Harold Taylor Wood Grant 23. huhtikuuta 1938 - 30. marraskuuta 1939
• Ernest Patrick Tisdall 1. joulukuuta 1939 - 9. maaliskuuta 1940
• Herbert Sharples Rayner 10. maaliskuuta - 1. huhtikuuta 1940
• James Calcutt Hibbard 2. huhtikuuta 1940 - 10. joulukuuta 1941
• Harry Kingsley 11. joulukuuta 1941 - 19. toukokuuta 1942
• Kenneth Lloyd Dyer 20. toukokuuta 1942 - 28. helmikuuta 1943
• Eric Eversley Garratt Boak 1. maaliskuuta - 20. marraskuuta 1943
• Patrick Francis Xavier Russell 21. marraskuuta 1943 - 25. lokakuuta 1944

Lähteet

• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy 1893–1981. Lontoo: Ian Allan, 1983. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)