HL Kuru
Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
| HL Kuru | |
|---|---|
 |
|
| Status |
Upposi Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Poistettiin lopullisesti liikenteestä noin vuonna 1958. |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30,48 m |
| Leveys | 5,58 m |
| Matkustajia |
214 (1915–1927) 218 (1927–1929) |
Alus muokkaa
Kuru rakennettiin Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.[1] Ensimmäisen maailmansodan aikaan alus oli pakko-otettuna Satakunnan laivastossa, joka oli Keisarillisen Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-hevosvoimainen höyrykone.[2]
1920-luvulla linja-autoliikenne oli Kurun ja Länsi-Teiskon alueella vähäistä, minkä vuoksi laivalla liikkui runsaasti matkustajia ja rahtia. Matkustajien tilat olivat laivan välikannella. Kapteenin hytti, komentosilta ja ohjaushytti olivat yläkannen etuosassa, kun taas savupiipun takana oleva tila oli varattu pelastusveneille.[3]
Laivan reitti alkoi Kurun kirkonkylästä aamuisin klo 6, pysähtymispaikkoina olivat Nygård, Tokonen, Kapee, Toikko, Röyniö, Rantala. Tampereelle laiva saapui kello 21:n paikkeilla. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin laiva pysähtyi edellisten lisäksi Toltaan, tiistaina Ikoseen, torstaina Parkkuun ja perjantaina Leppälahdelle. Paluumatkalle Tampereelle laiva lähti kello 15.15.[4]
Kuru oli vuosittain liikenteessä noin seitsemän kuukautta, toukokuun alusta joulukuun alkupuolelle. Talvikuukausien ajaksi Kuru vedettiin talvitelakalle. Kurun matka Tampereelta Kuruun kesti noin 10 tuntia.[5]
Kurun uudistaminen muokkaa
Jatkuvasti lisääntyvien matkustajamäärien vuoksi ahtaaksi käyneen laivan omistaja Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti 26. marraskuuta 1922 pitämässään kokouksessa rakentaa yläkannelle matkustajatiloja sekä sisustaa laivan uudelleen.[6] Osa laivan osakkaista kuitenkin vastusti päättäväisesti korjauksia, minkä vuoksi korjaukset päästiin aloittamaan vasta 1927.
Kurun remontin suorittivat A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajan työntekijät Naistenlahden satamassa Tampereella. Työt aloitettiin tammikuussa 1927 purkamalla vanhat kansirakennelmat pois. Uusi välikansi rakennettiin 5-millisestä rihlapellistä, yläkansi puusta. Välikannen sivuseiniä pidennettiin edestä ja takaa kahdella metrillä. Neljä ensimmäisen luokan matkustajahyttiä rakennettiin yläkannelle savupiipun taakse. Koko yläkansi katettiin peltisellä aurinkokatoksella, jonka päälle laitettiin pelastusveneet. Laivan suuri höyrykattila uusittiin, samoin laivan sisustus, kaiteet ja putkistot.[7]
Remontin jälkeen alkujaan kaksikerroksiseksi valmistettu Kuru oli uudistettu kolmikerroksiseksi. Alimmalla kannella eli ruumassa oli konehuone ja lastiruumat sekä kolmannen luokan matkustajien hytit. Välikannella oli suuri kolmannen luokan matkustajien tila, jossa oli myös laivan ravintola. Peräkannella oli kolme toisen luokan hyttiä. Yläkantta kiersi kävelysilta, jonka varrella oli runsaasti penkkejä. Ohjaamo ja ensimmäisen luokan hytit olivat yläkannella.[7]
Remontin jälkeen laivan matkustajaluvuksi määrättiin 218 henkeä, ja liikenteeseen Kuru palasi toukokuussa 1928.
Kurun uppoaminen muokkaa
- Pääartikkeli: HL Kurun uppoaminen
Uppoamattomaksi mainostetun[2] Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa kuoli lähes 140 ihmistä. Tunnetuin kuolonuhri oli kansanedustaja Iida Vihuri.
Kuru lähti Mustanlahden satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17–20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia.[8] Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa.[9] Vesimassat vyöryivät laivaan, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen.
Nosto, kunnostus ja laivan myöhemmät vaiheet muokkaa
Paluu liikenteeseen muokkaa
Sunnuntaina 22. syyskuuta 1929 Kurun hylky nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. Kuru tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3. lokakuuta 1929.[10]
Näsijärven pohjasta nostettu alus teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.[10]
Liikennöinnin lopettaminen muokkaa
Kuru lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Laivan höyrykone ja kattila myytiin huutokaupalla huhtikuussa 1939. Laivan entisellä reitillä alkoi liikennöidä Kurun Höyrylaiva Oy:n toinen laiva S/S Vankavesi. [11] Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parinkymmenen vuoden ajan.
Kurun runko on Visuvedellä maalle nostettuna. Sen voi nähdä laivareitin varrella.[2]
Höyrykone muokkaa
Kun laiva oli muutettu proomuksi, sen höyrykone myytiin Turengin sahalle voimanlähteeksi. Sieltä se kulkeutui 1940-luvulla Länkipohjan sahalle ja 1960-luvulla Alavuden puunjalostustehtaalle. Alavudelta höyrykone lahjoitettiin Tampereen museoille vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin ja asetettiin näytteille Mustanlahden satamaan vuonna 2013.[12]
Lähteet muokkaa
- Jutikkala, Eino: Tampereen historia 3. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampereen kaupunki, 1979. ISBN 951-9430-01-6
- Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929. Otto Andersinin kustannusliike, 1929.
- Laitinen, Erkki: Vanhan Ruoveden historia III:5. Kurun historia 1919–1985. Kurun kunta, Gummerus, 1992. ISBN 951-96478-0-5
- Vesikansa, Osmo: ”Kaksi partiopoikaa Näsijärvellä”, Kolkkapojan kirja. Helsinki 1960.
Viitteet muokkaa
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 38.
- ↑ a b c Pöntinen, Petri: Veden paino. Suomen kuvalehti, 4.9.2009, nro 36, s. 34–42.
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 266
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 266
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 265
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 267
- ↑ a b Kurun historia 1919–1985, s. 268
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 9.
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 13
- ↑ a b Näsijärven murhenäytelmä, s. 47
- ↑ "Kuru" laiva lopettaa kulkunsa Näsijärvellä. Laivan höyrykone ja kattila myytiin eilen huutokaupalla, Aamulehti, 23.04.1939, nro 108, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tuomas Macgilleon: Nässyn Titanicin mylly palasi. Aamulehti Moro, 4.7.2013, s. 12.
