Höyrykattila

höyrykoneen ja -turbiinin voimanlähde

Höyrykattila on suljettu astia, jossa kehitetään vedestä kuumentamalla paineistettua höyryä, jota käytetään höyrykoneen tai höyryturbiinin voimanlähteenä. Lämpöenergian lähteenä voi olla tulipesässä poltettava materiaali kuten hiili, puu tai öljy, tai jokin muu, esimerkiksi aurinko tai geoterminen lämpö. Näistä lämpöenergia pyritään siirtämään mahdollisimman suurelta osaltaan väliaineeseen, veteen. Rakenteellisista ratkaisuista riippuu, kuinka hyvin lämpö saadaan siirrettyä. Höyrykattilan hyötysuhde on yleensä 0,55–0,65.[1] Vesi lämmitetään ja höyrystetään ja erityisesti sähkön tuotantoa varten yleensä myös tulistetaan. Sähköntuotannon lisäksi höyrykattiloita käytetään tuottamaan lämmityshöyryä erilaisiin teollisuusprosesseihin. Höyrykattila on paineastia. Vettä ainoastaan lämmittäviä kattiloita kutsutaan lämpökattiloiksi.

Teollisuuslaitoksen höyrykattila.
Vanha puolalainen siirrettävä höyrykattila.

Historia

muokkaa
 
Höyrylaivan kattilan räjähdys Memphisissä, Tennesseessä, vuonna 1830.

Höyrykattiloita on rakennettu höyrykoneisiin 1700-luvulta alkaen. Höyrykattilalla on ollut tekniikan kehittymiseen ratkaiseva vaikutus monella tapaa. Höyrykoneen osana se mahdollisti teollisen kehityksen. Toisaalta se hyvin suurena turvallisuusriskinä pakotti kehittämään valmistus- ja suunnittelumenetelmiä. Kun veden olomuoto muuttuu höyryksi, se vaatii ilmanpaineessa ja 100 °C:n lämpöisenä noin 1 600-kertaisen tilavuuden ja muodostaa silloin suuren paineen suljetussa astiassa. 1800-luvulla höyrykoneiden tehoa pyrittiin jatkuvasti parantamaan, mikä oli mahdollista nostamalla höyrynpainetta. Tämä taas johti toistuviin höyrykattiloiden räjähdyksiin. Vuosina 1870-1910 Yhdysvalloissa rekisteröitiin yli 10 000 höyrykattilaräjähdystä.[2] 1900-luvun alkupuolella höyrykattilaonnettomuuksista tuli harvinaisia terästen lujuuden kasvun, turvatekniikan ja suunnittelumenetelmien kehittymisen vuoksi. Vakuutusyhtiöt alkoivat vaatia jo 1800-luvulla varoventtiilejä höyrykattiloihin.

Rakenne

muokkaa

Yksinkertaisin höyrykattila jakaantuu seuraaviin osiin.

Toimintaperiaate

muokkaa

Yksinkertaistettu voimalaitoshöyrykattilan toimintaperiaate on seuraava.

Höyrykattila

muokkaa

Kattilan tulipesässä poltetaan polttoainetta. Vapautunut lämpö siirretään veteen erilaisilla lämmönsiirtimillä. Kattilaan pumpattu syöttövesi lämmitetään ensin syöttöpainetta vastaavaan höyrystymislämpötilaan syöttöveden esilämmittimellä. Sitten kylläinen vesi johdetaan höyrystimeen, jossa se sitten höyrystyy kylläiseksi höyryksi. Voimalaitoskattiloissa kylläinen höyry vielä tulistetaan tulistimessa eli lämmitetään yli paineesta riippuvaisen höyrystymislämpötilan.

Muu prosessi

muokkaa

Tulistettu höyry johdetaan sitten höyryturbiiniin, joka pyörittää generaattoria, joka tuottaa sähkövirtaa. Turbiinista tuleva viilentynyt ja matalapaineinen höyry lauhdutetaan lauhduttimessa, jäähdytystornissa tai kaukolämmönvaihtimessa. Lauhde pumpataan syöttövesipumpuilla kattilan paineeseen ja syöttövesisäiliöön, josta edelleen syöttövedenesilämmittimeen.

Höyrykattiloiden jaottelu

muokkaa

Vesi-höyrypiirin mukaan

muokkaa

Tulipesän mukaan

muokkaa

Höyrykattilan käyttökohteet

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. http://www.energyefficiencyasia.org/energyequipment/typesofboiler.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Leppälä, Kari: Tervanpoltosta innovaatiotalouteen, s. 58. BTJ Finland Oy, 2012. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.