Wikipedia

Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saaga

Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saaga (isl. Hálfs saga ok Hálfsrekka) on keskiaikainen islantilainen saaga. Se luetaan niin kutsuttuihin muinaissaagoihin (isl. fornaldarsögur). Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saaga on traaginen tarina viikinkikuningas Hálfrista ja tämän sotureista, jotka viettävät lähes kaksi vuosikymmentä viikinkiretkellä mutta varoittavasta unesta huolimatta palaavat takaisin Hálfrin valtakuntaan. Sen seurauksena vihollinen – Hálfrin isäpuoli Ásmundr – polttaa kartanon, jossa he majailevat, ja paetessaan liekeistä Hálfr joukkoineen joutuu taisteluun, jossa hän ja suuri osa hänen sotureistaan kuolee.[1]

Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saaga, sellaisena kuin se nykyään tunnetaan, on kirjoitettu 1200-luvun loppupuolella, vaikkakin sen varhaisin käsikirjoitus, GkS 2845 4to[2], on laadittu vasta vuoden 1450 tietämillä tai hieman sen jälkeen. Saaga on kuitenkin ollut olemassa jossain muodossa todennäköisesti jo aiemmin, sillä 1200-luvulla vaikuttanut Sturla Þórðarson (1214–1284) sisällytti Hálfrin saagassa esiintyvän episodin omaan versioonsa Islannin asuttamisesta kertovasta Landnámabókista. 1200-luvulla laadituille saagoille perustuvassa aikalaissaagojen kokoelmassa Sturlunga saga mainitaan lisäksi nyt jo kadonnut Hróks saga svarta, joka on todennäköisesti kertonut yhdestä Hálfrin sotureista, Hrókr Mustasta, tai jolla on kenties tarkoitettu nimenomaan Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saagaa. Saagan tarina Hálfrin kohtalosta on kuitenkin tunnettu kauan; siitä osoituksena on pidetty esimerkiksi sitä, että tulta merkitsevää kenninkiä ”Hálfrin kuolema” (isl. Hálfs bani) on käytetty runossa Ynglingatal, joka on vaihtelevasti ajoitettu 800- tai 900-luvulle. Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saaga sisältää myös runsaasti edda-runomittaista sankarirunoutta, jota ei kuitenkaan ole luotettavasti pystytty ajoittamaan. Saagasta on säilynyt yli neljäkymmentä myöhempää paperikäsikirjoituskopiota, mikä kertoo saagan olleen hyvin suosittu. [3] Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saagaa ei ole suomennettu.

Hálfrin saaga suurvalta-ajan Ruotsissa

muokkaa

Nykytutkimuksessa Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saagaa ei pidetä luotettavana lähteenä siitä ajasta tai niistä henkilöistä, joita se kuvaa. Suurvalta-ajan Ruotsissa moniin muinaissaagoihin suhtauduttiin kuitenkin melko kritiikittömästi, sillä niiden uskottiin kuvaavan myös ruotsalaisten muinaista ja loisteliasta menneisyyttä. Useat muinaissaagat päätyivät sen vuoksi suurvaltaideologian rakennusaineeksi ja niitä käytettiin myös propagandatarkoituksessa. [4]

Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saagan tapahtumapaikkana on pääosin Norja. Vain muutamat episodit sijoittuvat Pohjolan itäisempiin osiin, mutta tällöinkin pääosin nykyisen Tanskan alueelle. Ruotsissa kiinnostuttiin kuitenkin Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saagasta, koska siinä mainitaan osan Hálfrin sotureista suunnanneen tämän kuoleman jälkeen Göötanmaalle ja Sveanmaalle (isl. Svíþjóð). Osa Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saagassa esiintyvistä henkilöhahmoista ja paikoista tunnettiin lisäksi jo muista muinaissaagoista. Saagan voitiin siksi katsoa antavan lisätietoja muinaissaagojen pohjalta laadittuihin sukupuihin. Koska ruotsalaiset eivät enää ymmärtäneet muinaissaagojen kieltä, ilmestyi Hálfrin ja Hálfrinsankareiden saaga ruotsiksi ja latinaksi käännettynä Eric Julius Björnerin teoksessa Nordiska kämpa dater[5] vuonna 1737.[6]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Busch, Kay. 2004 [2002]. Großmachtstatus & Sagainterpretation. Die schwedischen Vorzeitsagaeditionen des 17. und 18. Jahrhunderts. Vol I: Beschreibung. Väitöskirja. Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg (FAU), Philosophische Fakultät und Fachbereich Theologie
  • Driscoll, Matthew James. 2009. A New Edition of the Fornaldarsögur Norðurlanda: Some Basic Questions. Teoksessa On Editing Old Scandinavian Texts: Problems and Perspectives, toim. Fulvio Ferrari & Massimiliano Bampi. Università di Trento, 71–84.
  • Kanerva, Kirsi. 2015. Muinaista menneisyyttä etsimässä. Saagakäännöksiä ja riimututkimusta Ruotsin suurvalta-ajalta. Teoksessa Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistystä ja kansainvälisyyttä Turun kaupunginkirjastossa 1800–1900-luvuilla, toim. Kaisa Hypén, Leila Koivunen & Janne Tunturi. Turku: Avain, 246–254.
  • Seelow, H. (toim.). 1981. Hálfs saga ok Hálfsrekka. Reykjavík : Stofnun Árna Magnússonar.
  • Seelow, Hubert. 1993. Hálfs saga ok Hálfsrekka. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 262.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur. Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
  • Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages: Hálfs saga ok Hálfsrekka. [www-sivu]. Katsottu 28.6.2018.
  • Vincent, Frédéric.[www-sivu]. Hróks saga svarta. Fafnir.fr – L'encyclopédie de la Scandinavie médiévale -sivusto. Katsottu 28.6.2018.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Seelow 1993; Simek & Hermann Pálsson 2007,153.
  2. ↑ https://handrit.is/en/manuscript/view/is/GKS04-2845
  3. ↑ Seelow (toim.) 1981, 158–159; Seelow 1993; Busch 2004 [2002], 153; Simek & Hermann Pálsson 2007,153, 433; Driscoll 2009; Vincent www-sivu. Ks. lista saagan sisältämästä runoudesta Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages -projektin sivulta.
  4. ↑ Kanerva 2015.
  5. ↑ https://archive.org/stream/Nordiskakaempada000290943v0BjorReyk/Nordiskakaempada000290943v0BjorReyk_orig#page/n3/mode/2up
  6. ↑ Busch 2004 [2002], 154; Simek & Hermann Pálsson 2007, 153; Kanerva 2015.

Käännökset ja editiot

muokkaa
  • Andrews, A. Le Roy (toim.). 1907. Hálfs saga ok Hálfsrekka. Altnordische Saga-Bibliothek 14. Halle: Niemeyer.
  • Hálfs saga ok Hálfsrekka. Teoksessa Rafn, C. C. (toim.) 1829–1830. Fornaldar sögur Nordrlanda, 2. Kaupmannahöfn: [s.n.], 25–60.
  • Hálfs saga ok Hálfsrekka. Teoksessa Guðni Jónsson (toim.). 1954. Fornaldar sögur Norðurlanda, 2. Akureyri: Íslendingasagnaútgáfan, .
  • Hier byrjast Sogu Thattur af Alfe Konge og Reckum hanns / Här börjar En kårt Saga om Kong Alf och hans Hielltar / Hic incipit brevis Historia de Alfo Rege & ejus Heroibus, käänt. Eric Julius Björner. Teoksessa Björner, Eric Julius (toim. & käänt.). 1737. Nordiska kämpa dater. Stockholm: Horrn.
  • Seelow, H. (toim.). 1981. Hálfs saga ok Hálfsrekka. Reykjavík : Stofnun Árna Magnússonar.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hálfrin_ja_Hálfrinsankareiden_saaga&oldid=20849889”