Háleygjatal
Háleygjatal on runo, jonka laati 900-luvun lopulla norjalainen skaldirunoilija Eyvindr Skaldienturmelija (isl. Eyvindr Finnsson skáldaspillir) jaarli Hákon Sigurðarsonin kunniaksi tämän voitettua taistelun niin kutsuttuja Jómin viikinkinkejä (isl. Jómsvíkingar) vastaan. Runossa kuvataan norjalaisten Laden (isl. Hlaðir)[1] jaarlien sukupuu, jonka kerrotaan ulottuvan Óðinn-jumalaan saakka. Runolla on pyritty osoittamaan, että Hlaðirin dynastia oli arvoltaan tasavertainen verrattuna Haraldr Kaunotukan kuningassukuun. Eyvindr oli itse sukua Haraldr Kaunotukalle (isl. hárfagri) äitinsä kautta, mutta Háleygjatal sijoittuu todennäköisesti aikaan, jolloin Eyvindr oli riitautunut Haraldr Kaunotukan pojanpojan, Haraldr Harmaaturkin (isl. gráfeldr Eiríksson) kanssa.[2]
Háleygjatalista on säilynyt vain katkelmia. Esimerkiksi Snorri Sturluson siteeraa runosta säkeistöjä teoksensa Proosa-Edda runo-opillisessa osassa Skáldskaparmál ja kirjoittamassaan kuningassaagojen kokoelmassa Heimskringla. Lisäksi runosta on säilynyt katkelmia kuningassaagojen kokoelmassa Fagrskinna sekä käsikirjoituksessa Flateyjarbók. [3]
Aikana jolloin Eyvindr laati Háleygjatalin tunnettiin myös Ynglingien kuningassuvun sukupuuta kuvaava runo Ynglingatal. Eyvindr on ammentanut vaikutteita sekä Ynglingatalista että vanhasta edda-runoudesta. Ynglingatalin tavoin Háleygjatalissa on ollut listattuna jaarli Hákonin 27 esi-isää ja se, miten nämä kuolivat. Háleygjatalissa on myös käytetty samaa runomittaa kuin Ynglingatalissa. Tämä runomitta, kviðuháttr, on edda-runoudelle tyypillisen fornyrðislag-runomitan muunnelma.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Gade, Kari Ellen. 2009. Kviðuháttr. Teoksessa Poetry from the Kings’ Sagas 2: From c. 1035 to c. 1300. Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages, 2, toim. Kari Ellen Gade. Turnhout: Brepols.
- Marold, Edith. 1993. Eyvindr Finnsson skáldaspillir. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 175-176.
- Poole, Russell. 2012. (Introduction to) Eyvindr skáldaspillir Finnsson, Háleygjatal. Teoksessa Diana Whaley (toim.). Poetry from the Kings’ Sagas 1: From Mythical Times to c. 1035. Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages, 1. Turnhout: Brepols, 195.
- Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur. Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
- Steinsland, Gro. 2011. Origin Myths and Rulership. From the Viking Age Ruler to the Ruler of Medieval Historiography: Continuity, Transformations and Innovations. Teoksessa Gro Steinsland, Jón Viðar Sigurðsson, Jan Erik Rekdal & Ian Beuermann (toim.). 2011. Ideology and Power in the Viking and Middle Ages: Scandinavia, Iceland, Ireland, Orkney and the Faeroes. Leiden: Brill, 1-67.
Viitteet muokkaa
- ↑ Nykyisen Hålogalandin alueella.
- ↑ Marold 1993, 175-176; Simek & Hermann Pálsson 2007, 87, 150; Poole 2012; Steinsland 2011, 32-33.
- ↑ Marold 1993, 175; Simek & Hermann Pálsson 2007, 150.
- ↑ Marold 1993, 175-176; Simek & Hermann Pálsson 2007, 87,150, 433; Poole 2012; Kviðuháttr-runomitasta ks. Gade 2009.
Käännökset ja editiot muokkaa
- Háleygjatal. Teoksessa Finnur Jónsson (toim.). 1967 [1912-1915]. Den norsk-islandske skjaldedigtning, A:1. Köpenhavn: Rosenkilde & Bagger, 68-71.
- Háleygjatal. Teoksessa Finnur Jónsson (toim.). 1973 [1912-1915]. Den norsk-islandske skjaldedigtning, B:1. Köpenhavn: Rosenkilde & Bagger, 60-62.
- Háleygjatal. Teoksessa Wisén, Theodor. (toim.). 1886. Carmina Norroena: ex reliquiis vetustioris Norrœnæ poësis selecta, recognita, commentariis et glossario instructa, 1. Lund, 19-20.
Aiheesta muualla muokkaa
- Háleygjatal muinaisnorjaksi Heimskringla.no-sivustolla
- Háleygjatal muinaisnorjaksi (kaksi editiota) (Arkistoitu – Internet Archive)