Avaa päävalikko

Gustav von Schoultz

Gustav (t. Gustaf) Toivo Johannes von Schoultz (11. lokakuuta 1871 Moskova, Venäjän keisarikunta9. syyskuuta 1946 Saalfeld, Saksa)[1] oli suomalainen kontra-amiraali ja merioikeuden asiantuntija, joka palveli Venäjän keisarikunnan laivastossa ja toimi itsenäisen Suomen laivaston komentajana vuosina 1919 ja 1923–1926.

Gustav Toivo Johannes von Schoultz
Henkilötiedot
Syntynyt 11. lokakuuta 1871
Venäjä Moskova, Venäjän keisarikunta
Kuollut 9. syyskuuta 1946 (74 vuotta)
Merchant flag of Germany (1946–1949).svg Saalfeld, Saksa Neuvostoliiton miehitysvyöhyke.
Ammatti merioikeuden asiantuntija
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Venäjän keisarikunta
Iso-Britannia
 Suomi
Palveluvuodet 1884–1912, 1914–1926
Komentajuudet Suomen laivasto
Taistelut ja sodat Ensimmäinen maailmansota
Sotilasarvo kontra-amiraali

Ennen ensimmäistä maailmasotaaMuokkaa

Von Schoultz syntyi ja kävi koulunsa Moskovassa, mutta oli sukujuuriltaan suomalainen.[2] Von Schoultz kävi Pietarissa merikadettikoulun vuosina 1884–1890 ja Aleksanterin sotaoikeuskatemian 1900–1903 sekä Kronstadtin torpedo- ja miinakoulun. Hän oli perehtynyt kansainväliseen merioikeuteen ja teki oikeustieteellisen väitöskirjan rikosoikeudenkäynneistä. Nuorena merisotilaana hän osallistui maailmanympäripurjehduksiin risteilijä Dmitri Donskoilla 1891–1893 ja taistelulaiva Sisoi Velikillä 1896–1898.[1][2] Myöhemmin von Schoultz toimi muun muassa torpedoveneen päällikkönä ja sotatuomarina.[3] Vuosina 1907–1912 hän oli Pietarin meriakatemiassa valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professorina. Hän erosi 1912 laivastosta ja toimi muutaman vuoden asianajana Pietarissa.[1][4] Von Schoultz oli myös venäläisen sotilasensyklopedian toimittajana 1911–1914.[4] Hänet ylennettiin 1913 ensimmäisen luokan kapteeniksi (kommodori).[3]

Ensimmäinen maailmasotaMuokkaa

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 von Schoultz kutsuttiin takaisin palvelukseen ja määrättiin aluksi risteilijän päälliköksi Itämerelle. Huhtikuusta 1915 alkaen hän toimi Venäjän laivaston yhteysupseerina Englannin kuninkaallisessa laivastossa. Hän osallistui tässä ominaisuudessa muun muassa suureen Skagerrakin meritaisteluun kesällä 1916.[1][2] Von Schoultz erosi Venäjän palveluksesta vallankumouksen jälkeen tammikuussa 1918, mutta jatkoi purjehtimista Englannin laivastossa, kunnes haavoittui maaliskuussa 1918 onnettomuudessa ja joutui sotasairaalaan Englannin Chathamiin.[1]

Sodan jälkeenMuokkaa

Von Schoultz siirtyi Suomeen toukokuussa 1919 ja hänet merkittiin Suomen laivaston kirjoihin kommodorina.[2] Hän oli heinä–syyskuussa 1919 kahden kuukauden ajan Suomen laivaston päällikkönä, minkä jälkeen hänet nimitettiin rannikkopuolustuksen esikuntapäälliköksi.[5] Vuosina 1923–1926 hän toimi Suomen laivaston vt. komentajana. Erotessaan 1926 puutteellisen suomen kielen taitonsa vuoksi hän sai kontra-amiraalin arvon.[1][6] Von Schoultz toimi 1920-luvulla erilaisissa Suomen merivoimiin liittyneissä luottamustehtävissä, kuten Suomen Laivastoliiton hallintoneuvoston puheenjohtajana 1926–1930. Hän oli myös Suomen edustaja aseriisuntakonferenssien valmisteluissa Lontoossa ja Genevessä 1928.[3] Espanjan sisällissodan aikana von Schoultz oli 1937–1939 yhtenä kansainliiton puuttumattomuuskomitean alaisista Espanjan merirajojen kansainvälisistä valvojista, apulaisvalvontapäällikkönä Sèten satamassa. Neuvostoliitto vastusti hänen nimitystään, koska hän oli 1934 pitämässään puheessa kannattanut Ahvenanmaan linnoittamista ja kirjoittanut aiheesta saksalaiseen Völkischer Beobachter -lehteen.[2] Von Schoultz asettui myöhemmin asumaan Saksaan. Hän osallistui syksyllä 1944 Berliinissä saksalaismielisten suomalaisten järjestön Suomi-liiton perustamiseen. Hän kuoli vuonna 1946 Saksan Saalfeldissa.[1]

MuutaMuokkaa

Von Schoultz julkaisi 1923 kirjan Englannin suuri laivasto maailmansodassa, joka käännettiin saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja italiaksi.[1][3]

Hänen vanhempansa olivat valtioneuvos Konstantin Lorenz Sebastian von Schoultz ja Ida Amoena Berg.[3] Hänen veljensä Martin von Schoultz jäi maailmansodan takia Venäjäjälle ja palveli puna-armeijasassa ilmapurjehduskoulun johtajana ennen kuin loikkasi Suomeen loppuvuonna 1919. Veli ei siirtynyt jostain syystä puolustusvoimien palvelukseen toisin kuin Gustav.[7] Von Schoultzin puoliso oli vuodesta 1897 saksalainen Anna Antonia Alida Fredrika Schroeter.[3]

TeoksetMuokkaa

  • Bospori ja Dardanellit, 1907 (venäjäksi)
  • Englannin suuri laivasto – maailmansodassa mukana olleen muistelmia, suom. Otava, 1923, ilmestyi englanniksi nimellä With the Brittish Battle Fleet : war recollections of a Russian naval officer. Hutchinson & C:o, London 1925, saksaksi nimellä Mit der Grand Fleet im Weltkrieg : erinnerungen eines Teilnehmers. Verlag von K. F. Koehler, Leipzig 1925 ja ranskaksi nimellä Avec la "Grand fleet" (1915-1918) : souvenirs de guerre. Payot, Paris 1928
  • Englannin nousu merivallaksi, suom. Otava, 1930
  • "Sotataito" ; "Maailmansota" ; Suomen vapaussota" ; "Aunuksen vapaustaistelu" ; kirj. G. von Schoultz, T. V. Viljanen, J. O. Hannula. Eripainos Ison tietosanakirjan artikkeleista. Otava 1940
  • Atlantikschlacht?. Svenska tysklandsvänners i Finland skriftserie 2. Helsingfors 1942

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h von Schoultz, Gustaf (ruotsiksi) Uppslagsverket Finland. Viitattu 28.2.2015. Linkki päivitetty 17.7.2016
  2. a b c d e Jyrki Juusela: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa 1936–1939, s. 73–74. Atena, Jyväskylä 2003.
  3. a b c d e f Kuka kukin oli: Sc
  4. a b Nordisk familjebok, täydennysosa (1926), s. 236 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 28.2.2015.
  5. Mirko Harjula: Itämeri 1914–1921. Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa, s. 189. Books on Demand, Helsinki 2010. Google Books
  6. xxxxxx. Uusi Suomi, 23.01.1926, nro 18, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 09.11.2018.
  7. Mirko Harjula. Ryssänupseerit. s.394