Gospićin joukkomurha
Gospićin joukkomurha oli Jugoslavian hajoamissotiin kuuluvan Kroatian sodan verinen sivunäytös syksyllä 1991. Kroaatit surmasivat noin 100–120 serbiä pelkän etnisen taustansa takia. Motiivina oli kosto serbeille sekä etninen puhdistus.
Taustaa muokkaa
Käynnissä oli Kroatian itsenäistymissota, jossa molemmat osapuolet karkottivat väkeä toistensa alueilta, varsinkin serbit kroaatteja, mutta paikoin kroaatit näyttivät vihansa serbejä kohtaan.
Moni serbi oli muuttanut Gospićin alueelta pois, mutta muutama jäänyt ja jotkut palanneet kotiseuduilleen. Alkuperäinen tarkoitus oli tutkia, ovatko jotkut Gospićin serbit yhteistyössä Serbian ja četnikkien kanssa. Paikallinen tehtävää suorittanut puolisotilaallisten joukkojen komentaja Mirko Norac tulkitsi tämän tappokäskyksi. Hän halusi kostaa serbien kroaatteihin kohdistamia julmuuksia. Serbejä raahattiin ulos pommisuojista, joissa oli kroaatteja. Gospicin joukkomurhan aikoihin loka-marraskuussa 1991 kaupungissa oli saarrettu serbiarmeijan kasarmi. Gospić oli aivan serbirintaman länsipuolella. Serbit tulittivat kaupunkia ahkerasti, väestö piileskeli pommisuojissa. Kroaatit keräsivät varmuuden vuoksi listan kroaattialueille palanneista serbeistä, joita muun muassa Kroatian hallituksen viralliset radiolähetykset olivat houkutelleet takaisin. Serbeille päätettiin kostaa lähistöllä sattunut 30 kroaattisiviilin surma ja Gospićin katolisen kirkon tuhoaminen.
Gospićin joukkomurha muokkaa
Surmat suoritti Kroatian armeijan erikoisyksikkö "Syksysateet" eli Kroatian sisäministeriön Zagrebin ensimmäinen erikoisjoukko-osasto, jota komensi Mirko Norac[1], alueen sisäministeriön joukkojen komentaja. 16.–18. lokakuuta 1991 joukko ajeli Gospićissa ja läheisissä Karlobagin, Pazarišten ja Lipova Glavican kaupungeissa etsien serbejä pommisuojista, ja vieden heidät kuorma-autoilla teloitettaviksi. Murhissa mukana olleen yksikön jäsenen mukaan 90–100 serbiä murhattiin tarkoituksena puhdistaa alue etnisesti serbeistä, ja murhien kohde oli nimenomaan johtavassa asemassa olevat serbit. Komentaja Norac tappoi itse erään serbinaisen.
Julkitulo ja tuomiot muokkaa
Gospićin murhat tulivat julkisuuteen Kroatiassa jo marraskuussa 1991. Kroatialaiset asiaa tutkineet viranomaiset pitivät pääsyyllisenä Likan maakunnan sihteeriä Tihomir Oreškovićia ja tappoyksikön komentaja Noracia. Orešković oli antanut määräyksen serbien etnisestä puhdistamisesta.
Varsinaiset tutkimukset, tuomio ja pidätykset alkoivat vasta vuonna 2001, kun Kroatian presidentiksi oli noussut Stjepan Mesić, joka halusi tuulettaa Tudjmenin antamaa mustavalkoista kuvaa Kroatian isänmaallisesta sodasta. Muita syytteeseen asetettuja olivat Stjepan Grandić, Ivica Rožić ja Milan Canić. Orešković, Norac ja Grandić joutuivat kukin vähintään kymmeneksi vuodeksi vankilaan, Rožić ja Canić vapautettiin todisteiden puuttuessa. Vuonna 2004 Norac joutui Haagiin tutkituksi Medakin taskun tapahtumista.
Lähteet muokkaa
- Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään - sotarikolliset tuomiolla, Slavenka Draculic, Like 2005, Otavan kirjapaino Oy Keuruu 2005, ISBN 952-471-612-7
- Diana Johnstone: Nato ja Jugoslavia – narrien ristiretki, Like 2007 ISBN 978-952-0100216
Viitteet muokkaa
- ↑ Draculic 2005, s 37-39