Giovanni Rucellai
Giovanni Rucellai (1475 Firenze – 1525 Rooma) oli italialainen runoilija. Hänet karkotettiin 1494 sukulaistensa Medicien kanssa, ja hän oleskeli sen jälkeen Roomassa mutta palasi heidän mukanaan 1512 Firenzeen ja hänet nimitettiin korkeisiin virkoihin. Serkkunsa noustua paaviksi nimellä Leo X Rucellai nousi hengelliseen säätyyn ja hänestä tuli nuntius Pariisiin, protonotarius apostolicus ja Klemens VII:n linnanherra Castel Sant’Angeloon.[1]
| Giovanni Rucellai | |
|---|---|
 Giovanni Rucellai |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1475 |
| Kuollut | 1525 (49–50 vuotta) |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | italia |
| Tuotannon kieli | italia |
| Pääteokset | Le api |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Rucellai sai arvostusta mehiläistenhoitoa käsittelevästä opetusrunostaan Le api (painettu 1539), verso sciolto -tyylillä (11-tavuinen loppusoinnuton jambisäe) laatimastaan kuvauksesta Vergiliuksen Georgican neljännestä kirjasta. Kauheuksien täyttämässä historiallisessa tragediassa Rosmunda (1525), joka oli vanhimpia italialaisia, Rucellai jäljitteli kreikkalaisia tragedioita ja säilytti siinä antiikin kohtausjaon ja kuoron. Antiikin jäljitelmä on myös hänen draamansa Oreste. Rucellain kootut teokset Opere on julkaistu 1772 ja 1887, jälkimmäisessä Guido Mazzonin laatima elämäkerta.[1]
Rucellain isä oli Bernardo Rucellai (1449–1514), joka laati Rooman topografian.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ruccellai Giovanni, Nordisk familjebok 23. 1916 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Giovanni Rucellai Wikimedia Commonsissa
