Tämä artikkeli käsittelee 1500-luvulla hallinnutta paavia. Samannimisestä vastapaavista kerrotaan artikkelissa Klemens VII (vastapaavi).

Klemens VII (Giulio de' Medici, 26. toukokuuta 147825. syyskuuta 1534) oli paavina 19. marraskuuta 152325. syyskuuta 1534.[1] Hän oli Giuliano de’ Medicin avioton poika ja paavi Leo X:n serkku. Leo X:n päästyä paaviksi Klemens valittiin Firenzen arkkipiispaksi 1513 ja saman vuoden lopulla kardinaaliksi.

Klemens VII
Henkilötiedot
Koko nimi Giulio de' Medici
Syntynyt26. toukokuuta 1478
Firenze, Firenzen tasavalta
Kuollut25. syyskuuta 1534 (56 vuotta)
Rooma, Kirkkovaltio
Paavi
Paavius alkoi 19. marraskuuta 1523
Paavius päättyi 25. syyskuuta 1534
Edeltäjä Hadrianus VI
Seuraaja Paavali III
Paavi Klemens VII:n vaakuna.

Klemens VII yritti ajaa itsenäistä liittopolitiikkaa keisari Kaarle V:n ja Ranskan kuninkaan Frans I:n välisissä taisteluissa. Klemens VII liittoutui Ranskan kanssa, sillä hän pelkäsi Kaarle V:n vaikutusvallan kasvua Italiassa. Liittoutumisesta seurasi Rooman hävitys 1527 ja Klemens vangittiin puoleksi vuodeksi. Rauha solmittiin saman vuoden marraskuussa, jolloin Klemens vapautettiin.

Klemens vastusti Englannin kuninkaan Henrik VIII:n avioeroa, mikä johti välirikkoon ja anglikaanisen kirkon perustamiseen vuonna 1533. Samana vuonna Klemens pyysi Michelangeloa koristamaan Sikstuksen kappelin suurta alttariseinää. Michelangelo aloitti kuitenkin Viimeisen tuomion maalaamisen vasta vuonna 1535 paavi Paavali III käskystä.[2]

Klemensin on väitetty kuolleen myrkytykseen syötyään kavalakärpässientä, mutta tämä on myöhemmän tiedon valossa epätodennäköistä.[3]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. (Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2
  • Polkunen, Marja-Liisa: Suomalainen matkaopas: Rooma. Suomalainen matkaopas oy, 2007. ISBN 978-952-9715-32-9

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa