Gibberelliinit ovat kasvihormoneja, jotka mm. edistävät kasvua. Gibberelliineja tuottuu eniten silmuissa ja lehdissä. Erilaisia gibberelliinejä tunnetaan yli 100. Ne on nimetty löytämisjärjestyksessä. Yleisin gibberelliini on GA1. Gibberelliinit ovat diterpeenejä, jotka voidaan tuottaa mevalonihaposta.[1]

Yksi gibberelliineistä (GA3)

Historia

muokkaa

Gibberelliinit ovat saaneet nimensä Gibberella fujikuroi -sienestä. Sieni aiheuttaa riisillä pitkäkasvuisuutta. Vuonna 1938 sienestä eristettiin pitkäkasvuisuutta aiheuttava tekijä, joka nimettiin gibberelliiniksi. Vuonna 1958 selvitettiin, että kasvit valmistavat gibberelliiniä myös itse.

Vaikutukset

muokkaa

Gibberelliini vaikuttaa varren pituuskasvuun. Lyhyen ja vankkavartisen viljakasvin tuotossa voidaan käyttää gibberelliinin estäjiä. Kasvien kääpiökasvuisuus johtuu gibberelliinituoton häiriöistä. Esimerkiksi matalien ja tuuheiden koristekasvien kasvatuksessa voidaan käyttää gibberelliinin estäjiä. Kun gibberelliiniä annetaan kääpiökasvuiselle kasville, sen kasvu normalisoituu.

Gibberelliinit lisäävät solujen jakautumista aiheuttaen solusyklin siirtymistä mitoosiin. Gibberelliinit aiheuttavat myös solujen levenemistä.

Gibberelliinit vaikuttavat hede- ja emikukkien kehitykseen. Mikäli maissin hedekukkia käsitellään gibberelliinillä, alkavat hedekukat kehittyä emikukiksi.

Gibberelliinit vaikuttavat myös siementen itämiseen. Mikäli lepotilassa olevia siemeniä käsitellään gibberelliinillä, ne saadaan itämään.

Gibberelliineja

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Tirri R. ym: Biologian sanakirja. 2001.
  • Taiz L. ja Zeiger E.: Plant Physiology (3. painos)

Viitteet

muokkaa
  1. Sari Timonen, Jari Valkonen (toim.): Sienten biologia, toinen uudistettu painos sivu 115, Gaudeamus, 2018, ISBN 978-952-495-472-3

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.