Gertrude Elizabeth Blood
Gertrude Elizabeth Blood, tunnettu nimellä Lady Colin Campbell, (3. toukokuuta 1857 – 1. lokakuuta 1911 oli irlantilaistaustainen, Britanniassa vaikuttanut journalisti, kirjailija ja Viktorian ajan seurapiirihenkilö.[1]
Kuuluisa Elizabeth Bloodista tuli, kun hänen aviomiehensä syytti häntä oikeudessa uskottomuudesta vuonna 1886. Aviomiehen mukaan hänen vaimollaan olisi ollut suhde ruhtinaan, lääkärin ja palopäällikön kanssa. Avioero-oikeudenkäynnistä tuli yksi aikansa pisimmistä.[2]
Elämänvaiheita muokkaa
Elizabeth Bllodilla oli nuorena heikko terveys ja vanhemmat hoidattivat sitä Italiassa, missä hän myös kävi koulunsa. Hän opiskeli nuorena taidetta Firenzessä ja kirjallinen ura alkoi jo 14-vuotiaana. Tuolloin Casell`s Magazine julkaisi hänen kertomuksensa "Kairon turkkilainen kylpylä". Vuonna 1878 häneltä ilmestyi lastenkirja, tosin taiteilijanimellä G. E. Brunefille. [3]
Tulevan aviomiehensä Blood tapasi syyskuussa 1881. Mies oli Colin Campbell, Argyllin herttuan nuorin poika. Lyhyen seurustelun jälkeen pariskunta päätti avioitua. Häät vietettiin heinäkuussa 1881. Avioliiton kautta Blood pääsi piireihin, missä liikkui kuninkaallisia, tunnettuja poliitikkoja sekä aikansa julkkiksia. [3] [4]
Blood haki avioeroa kahta vuotta myöhemmin syyttäen miestään julmuudesta. Viisi vuotta myöhemmin kumpikin puoliso haki avioeroa. Eroa puitiin julkisuudessa ja ilmassa oli paljon skandaalinkäryä. Ensiksi Blood syytti miestään, että tämä oli tartuttanut häneen syfiliksen. Sen jälkeen aviomies syytti vaimoaan toistuvasta uskottomuudesta. Pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen oikeus päätyi ratkaisuun, että avioeroa ei myönnetä. Kummankaan puolison uskottomuudesta ei ollut pitävää näyttöä.[3]
Koska eroa ei myönnetty pysyi pariskunta yhdessä paperilla. Gertrude Bloodin maine oli mennyttä ja hänet heitettiin ulos seurapiireistä. Hänen piti nyt itse elättää itsensä ja hän alkoi luoda uraa journalistina ja kirjailijana. Yläluokan sijaan hän pääsi liberaaleihin taiteilijapiireihin ja tietä niihin tasoittivat hänen ilmeinen kauneutensa ja älykkyytensä. [3] [5]
Saturday Review julkaisi hänen artikkelinsa vuonna 1883 ja hänet pyydettiin heti lehden toimituskuntaan. Sen jälkeen niitä pyysi Pall Maal Gazette. Hän kirjoitti myös Art Journaliin ja National Review-lehteen. Vuodet 1899- 1903 hän oli World-lehden päätoimittajana. Hän oli ensimmäinen naispuoleinen päätoimittaja lehdessä, jota ei olutu tarkoitettu naisille. Hän oli myös lehden matkatoimittaja sekä kolumnisti. Kolumnistina hän käytti nimeä Vre Tsaritsyn. Hän myös perusti lyhytaikaisen aikakauslehden ja Ladies Field- lehden päätoimittaja vuodet 1901- 1903. Hän oli myös sivutoiminen taidemaalari ja piti töistään näyttelyitä. Suosiota sai myös hänen käytöstapoja käsitellyt kirjansa.[3]
Bloodin Länsi-Lontoossa sijainnut koti muodostui taidepiirien kohtauspaikaksi. Hänen kodissaan vierailivat Henry James, George Meredith, Alice Meynel ja George Bernard Shaw kuunteli hänen neuvojaan kirjoittaessaan varhaisteoksiaan. Sen sijaan Oscar Wilde loukkasi häntä avoimesti. [3] [5]
Blood oli myös tunnettu urheiluharrastuksistaan. Hän oli taitava käsittelemään hevosia ja teki tunnetuksi naisten pyöräilyä. Lisäksi hän miekkaili ja kalasti. Hän kirjoitti naisille tarkoitetutun kirjan Gentlewoman's book of sports, joka ilmestyi vuonna 1892. Viimeiset vuotensa hän joutui viettämään pyörätuolissa reuman tehtyä liikkumisen vaikeaksi. [3]