Germanus Auxerrelainen
Germanus Auxerrelainen (ransk. Germain d'Auxerre) (n. 380 – 31. heinäkuuta 448) oli Auxerren piispa.
| Germanus Auxerrelainen | |
|---|---|
 Monivärinen puuveistos, 1400-luku (Saint-Germain-l'Auxerrois'n kirkko Pariisissa). |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 380 Auxerre |
| Kuollut | 31. heinäkuuta 448 Ravenna |
Germanus syntyi Auxerressa varakkaaseen perheeseen ja opiskeli Roomassa kaunopuheisuutta ja siviilioikeutta. Gallia kuului tuolloin Rooman valtakuntaan. Opintojensa jälkeen Germanus toimi prefektinä tuomioistuimessa menestyksekkäästi. Hänen kykynsä huomattiin, ja hän pääsi läheisiin tekemisiin keisarillisen hovin kanssa. Hän myös meni naimisiin keisarillisissa piireissä erittäin arvostetun naisen kanssa. Keisari lähetti hänet takaisin Galliaan ja nimitti hänet yhdeksi kuudesta herttuasta, joille uskottiin gallialaisten maakuntien hallinto.[1]
Germanus asettui asumaan Auxerreen. Hän joutui kuitenkin kahnaukseen Auxerren piispan Pyhän Amatorin kanssa, joka syytti häntä epäjumalan palvomisesta. Amator pelkäsi henkensä puolesta, ja lopulta hän päätti nimittää Germanuksen diakoniksi. Tämä sai aikaan muutoksen Germanuksessa, ja hän koki tapahtuneen jumalan tahtona. Amator kuoli vähän tämän jälkeen ja Germanus vihittiin Auxerren piispaksi 7. heinäkuuta 418.[1]
Piispana hän perusti Saint-Cosmen ja Saint-Damienin luostarin Auxerren kautta virtaavan Yonnen vastarannalle, ja mihin hän vetäytyi viettämään vapaa-aikoinaan. Vuonna 429 Britannian piispat lähettivät mantereelle avunpyynnön, että saisivat apua saaren uskoa turmelevan harhaopin pelagialaisuuden leviämisen estämiseksi. Tehtävään lähetettiin Germanus ja Troyesin piispa Pyhä Loup. Matkallaan Britanniaan he kohtaavat Nanterressa pienen tytön, Genevièven, josta tuli myöhemmin Pariisin suojelupyhimys. Hän teki Britanniaan vielä toisen matkan vuonna 447 jolloin hänen mukanaan oli Trèvesin piispa Pyhä Sévère.[1]
Palattuaan toiselta Britannian matkaltaan Germanus kulki Armorikan kautta, rukoillakseen kapinassa olleiden armorikalaisten puolesta. Hän matkusti Rooman valtakunnan pääkaupunkiin Ravennaan pyytääkseen armoa armorikalaisille. Hänen pyytämänsä armahdus myönnettiin. Hän kuitenkin kuoli ollessaan Ravennassa 31. heinäkuuta 448.[1]
Germanuksen ruumis tuotiin takaisin Auxerreen, ja hänet haudattiin pieneen Pyhän Mauriksen oratorioon. Myöhemmin oratorio korvattiin suurella kirkolla, josta tuli kuuluisa benediktiiniläisluostari nimeltään Pyhän Germanus Auxerrelaisen luostari.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Germanus Auxerrelainen Wikimedia Commonsissa
