Gemeprosti
| |
Gemeprosti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| Metyyli-(E)-7-[(1R,2R,3R)-3-hydroksi-2-[(E,3R)-3-hydroksi-4,4-dimetyyliokt-1-enyyli]-5-oksosyklopentyyli]hept-2-enoaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | G02 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C23H38O5 |
| Moolimassa | 394,534 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 12-28 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | vaginaalinen |
Gemeprosti (C23H38O5) on prostaglandiinijiohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä raskaudenkeskeytykseen.
Ominaisuudet ja käyttö muokkaa
Gemeprosti muistutytaa rakenteeltaan prostaglandiini E1:tä. Gemeprosti lisää kohdun supistuksia sekä pehmentää ja laajentaa kohdunkaulaa. Tämän seurauksena sikiö poistuu kohdusta. Yhdistettä käytetään lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä yhdessä mifepristonin kanssa ja sitä käytetään myös kohdunkaulan pehmentämiseen ja laajentamiseen ennen leikkauksellista raskaudenkeskeytystä. Gemeprosti annostellaan emättimeen puikkona tai geelinä. Sitä voidaan käyttää raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana.[2][3][4][5][6][7][8]
Haittavaikutukset muokkaa
Gemeprostin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, oksentaminen, kuumeilu, ripuli ja verenvuoto emättimestä.[3][4][5][6][7][9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Gemeprost DrugBank. Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)
- ↑ D. W. Hahn, J. L. McGuire & Gabriel Bialy: Contraceptives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b Eeva Moilanen, Hannu Kankaanranta ja Jukka Martio: 19. Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 7.11.2019.
- ↑ a b Jeremy J N Oats, Suzanne Abraham: Llewellyn-Jones Fundamentals of Obstetrics and Gynaecology, s. 106. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7234-3509-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Errol R. Norwitz, John O. Schorge: Obstetrics and Gynecology at a Glance, s. 41. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 978-1-118-34478-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b David K. James, Philip J. Steer, Carl P. Weiner, Bernard Gonik: High Risk Pregnancy, s. 1165. Elsevier, 2011. ISBN 978-1-4160-5908-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Clive P. Page, Ben Greenstein, Dinah Gould: Trounce's Clinical Pharmacology for Nurses, s. 225. Elsevier, 2009. ISBN 978-0-443-06804-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.11.2019). (englanniksi)
- ↑ Helena Honkanen & Helena von Hertzen: Alkuraskauden lääkkeellinen keskeytys. Duodecim, 2000, 116. vsk, nro 12, s. 1277-1283. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2019.
- ↑ J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 524. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 7.11.2019). (englanniksi)