Gelderlandinhevonen

Gerderlandinhevonen on alankomaalainen keskiraskas lämminverinen hevosrotu. Se kehitettiin 1800-luvulla monipuoliseksi maatilahevoseksi ja polveutuu monipuolisesta rotuvalikoimasta. Rotua käytetään nykyisin erityisesti valjakkoajoon ja hollanninpuoliverisen jalostamiseen.

Gelderlandinhevonen
kirjava gelderlandinhevosparivaljakko
Tyyppi:	lämminverinen
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa:	Alankomaat
Muita nimityksiä:	gelderlander
Esiintyminen ja käyttö
Käyttötarkoitus:	valjakkoajo
Ominaisuudet
Korkeus:	157-168 cm
Värit:	yleensä rautias
Infobox OK

Ominaisuudet

Gelderlandinhevosella on pitkä ja suora pää. Kaula on lihaksikas ja hieman kaartuva, säkä leveä. Selkä on suorahko ja pitkä, häntä kiinnittyy ylös. Rinta on syvä ja leveä, lavat lihaksikkaat ja joskus pystyt. Jalat ovat lihaksikkaat ja lyhyehköt. Liikkeet ovat sulavat ja ravi näyttävän korkeaa. Väritys on yleensä rautias, joskus ruunikko, musta tai kimo. Säkäkorkeus on 157–168 cm.

Historia

Gelderlandinhevonen kehitettiin 1800-luvulla Alankomaiden Gelderlandin maakunnassa monikäyttöiseksi maatilan hevoseksi, joka soveluisi myös ratsastuskäyttöön. Jalostuksessa risteytettiin paikalliseen hevoskantaan andalusian- ja norfolkin-, napolin- ja normaninhevosta, ja myöhemmin myös arabian-, orlovin- ja holsteininhevosta sekä angloarabia ja furiosoa. 1800-luvun lopulla rotuun lisättiin englannintäysiveristä, hackneyhevosta ja oldenburginhevosta. Vaikutteiden moninaisuudesta huolimatta tyyppi vakiintui.

Käyttö

Gelderlandinhevonen soveltuu kestävänä ja rauhallisena erinomaisesti valjakkoajoon, jossa se kilpailee kansainvälisellä tasolla. Se on myös hyvä, joskin hitaanpuoleinen hyppääjä. Rotua käytetään myös runsaasti hollanninpuoliverisen jalostamiseen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gelderlandinhevonen Wikimedia Commonsissa