Avaa päävalikko

Gavrilo Princip [ɡǎʋrilɔ prǐntsip] (25. heinäkuuta 1894 Obljaj, Bosnian vilajet, Itävalta-Unkari28. huhtikuuta 1918 Terezín, Böömi, Itävalta-Unkari) oli Bosnian serbeihin kuulunut opiskelija, joka ampui Itävalta-Unkarin kruununperillisen, arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän vaimon herttuatar Sophien Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Tämä Sarajevon laukauksina tunnettu murha johti Itävalta-Unkarin sotatoimiin Serbiaa vastaan, mikä monimutkaisten liittosopimusten takia toimi laukaisevana tekijänä ensimmäisen maailmansodan syttymiselle.

Gavrilo Princip
Pidätetty Princip
Pidätetty Princip
Henkilötiedot
Syntynyt 25. heinäkuuta 1894
Obljaj, Bosnian vilajet, Itävalta-Unkari
Kuollut 28. huhtikuuta 1918 (23 vuotta)
Terezín, Böömi, Itävalta-Unkari
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

ElämäMuokkaa

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Gavrilo Principin isä oli postinkantaja. Perheen yhdeksästä lapsesta kuusi kuoli jo vauvana ja Gavrilonkin terveys oli jo nuoruudesta asti pahasti heikentynyt. Kouluvuosina Sarajevossa hän radikalisoitui ja liittyi Nuori Bosnia -serbiryhmään, joka ajoi Bosnian ja Hertsegovinan liittämistä Serbiaan. Myöhemmin hän liittyi salaiseen terroriryhmään Musta käsi, jolla oli läheiset yhteydet Serbian armeijan tiedustelupalveluun.

Arkkiherttuan murhaMuokkaa

 
Principin käyttämä FN Browning M1910 -pistooli

Kesäkuun lopulla 1914 Princip osallistui arkkiherttuan murhaan Sarajevossa. Kun Nedeljko Čabrinovićin pommi oli lentänyt ohi arkkiherttuan autosta – ajajan väistettyä kranaatin – ja kun viisi muutakaan salaliittolaista ei kyennyt hyökkäämään, murhasuunnitelma näytti epäonnistuvan. Frans Ferdinand päätti kuitenkin vierailla sairaalassa tapaamassa aikaisemman pommihyökkäyksen uhreja. Princip oli edelleen asemissa lähellä Latinalaista siltaa, kun hän huomasi arkkiherttuan auton ajavan ohi, sen käännyttyä risteyksestä väärään suuntaan. Princip syöksähti auton luo ja ampui FN Browning M1910 -pistoolilla herttuatar Sophieta vatsaan. Principin toinen laukaus osui Ferdinandia kaulaan. Sekä arkkiherttua että herttuatar vietiin kuvernöörin asunnolle, jossa he kuolivat haavoihinsa.

Princip yritti tappaa itsensä ensin ottamalla syanidia, mutta hän oksensi myrkyn ulos (Cabrinovićille oli käynyt aikaisemmin samalla tavalla, ilmeisesti salaliittolaisia oli petetty ja heille oli myyty tehottomampaa myrkkyä). Sen jälkeen hän yritti ampua itsensä, mutta häntä estettiin toteuttamasta aiettaan. 19-vuotias Princip oli liian nuori (täytti vain 27 päivää myöhemmin 20[1]) saamaan kuolemanrangaistusta, joten hänet tuomittiin pisimpään mahdolliseen vankeusrangaistukseen, 20 vuotta.[2] Princip lähetettiin Böömin pohjoisosan Terezíniin, jossa häntä pidettiin huonoissa oloissa, jotka entisestään pahenivat maailmansodan takia. Hän kuoli tuberkuloosiin.

VaikutusMuokkaa

Gavrilo Princip on kiistelty henkilö Serbiassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa. Serbit pitävät häntä sankarina ja hänen tekojaan kuvaillaan serbialaisissa historian oppikirjoissa ”suurina vapauden tekoina”, kun taas bosnien ja kroaattien mielestä Princip oli terroristi. Principin unelma yhtenäisestä serbien johtamasta valtiosta inspiroi serbejä vastustamaan bosnien ja kroaattien päätöstä julistaa Bosnia ja Hertsegovina itsenäiseksi serbijohtoisen Jugoslavian hajotessa 1992. Principistä elämäkerran vuonna 2014 julkaisseen brittiläisen toimittajan Tim Butcherin mukaan Princip ”leikki nationalismin tulella.”[3]

LähteetMuokkaa

  1. My great uncle fired the shot that started World War I and I'm proud of him Mirror. 7.3.2014. Viitattu 28.6.2014.
  2. The man who started the First World War Daily Telegraph. Viitattu 28.6.2014.
  3. Myllymäki, Laura: Kuka olet, Gavrilo Princip?. Aamulehti, 28. kesäkuuta 2014, s. A26–27.

Aiheesta muuallaMuokkaa